puutarhan hoito Archives

Lapsen kotiympäristö

LAPSEN Kotiympäristö

Tässä tarinassa paljastan lapsellisen aikuisen painajaiseni ja avaan umpisolmuja. Toivottavasti. Ettei lasten osasto jäisi puutarhan suunnittelussa niin kovin helposti aikuisen tarpeiden jalkoihin.

Jutun 1.osassa pohdin keittiöpsykologin ammattitaidolla kotipihan ja luonnon merkitystä lasten hyvinvointiin ja elämäntaitojen oppimiseen.

2. osaan kuorin käyttöösi 10 yksittäistä ajatuspalaa, mitä pienten lasten perheissä olisi mielestäni hyvä miettiä kotipihan toimintoja suunnitellessa.

3. osassa turinoin puutarhan vaarallisimmista kasveista.

4. osaan puristin käyttöösi listan kasveista, jotka Myrkytystietokeskuksen mukaan ovat myrkyttömiä.

Tervetuloa seuraan!

OSA 1

Onko pihasi turvallinen lapsille?

Hei! Olemme nelihenkinen koiraperhe ja muutimme juuri uuteen kotiimme. Suunnittelemme pihaamme nyt kasveja ja tarvitsisimme niiden valintaan sinulta apua. Emme halua marjapensaita ja kaikki kasvit pitäisi olla myrkyttömiä. Mitä suosittelet! Tämä viesti ei ole todellinen, mutta se voisi olla.

Lapsi on terve, kun se leikkii

Talvilöydöistä voidaan olla montaa mieltä

Äitiii… tuu kattoon, mitä mä löysin. Äidin kiirehtiessä paikalle, tienlaidalta pikku-Iisan lapaseen tarttuneen kellertävän lumiklimpin keskellä oleva ruskea pieni papana oli ehtinyt jo tarkempaan tutkintaan. Makustelu oli jo käynnissä.
Tämäkin tarina syntyi mielikuvitukseni tuloksena, eikä ole todellinen. Vai olisiko sittenkin…

Kesä, kärpäset ja lasten iloinen nauru

Ymmärrän hyvin, kun vanhemmat kertovat haluavansa pihastaan lapsiturvallisen. Mutta huolestun, jos perheen lapset eivät ole yli 15-vuotiaita ja vanhemmat tarkoittavat lapsiturvallisella, itselleen helppohoitoista aikuisen pihaa. Selitän miksi.

Uskon nimittäin oman pihapiirin ja luonnon olevan lapselle uskomattoman tärkeä paikka. Miksi muuten parhaimmat muistot lapsuudesta liittyvät niin usein omaan kotipihaan, johonkin konkreettiseen tekemiseen tai johonkin jännittävään hetkeen, josta kuitenkin selvittiin?

Jos lapselle ei ole kotiympäristössään ’luvallista’ paikkaa missä voi tehdä tasapainoharjoituksia, opetella kiipeilyn teknikoita, leikkiä piilosta ja kotileikkejä, kaivaa onkimatoja kalareissulle, ottaa katsekontaktia sisiliskoihin, hyppiä kuralätäköissä, seurata muurahaisten aherrusta poluillaan tai osallistua arkisesti vaikka puutarhahommiin isän ja äidin kanssa. Mistä lapsi kerää lapsuuden muistonsa?

Oma piha, oma lupa

Tässä vaiheessa saattaa joku jo puhista, ettei kaikilla ole omaa pihaa. Tai, että ei jokaiseen pihaan mahdu tai haluta trampoliinia, sulkapalloverkkoa, hiekkalaatikkoa, leikkimökkiä, lasten kasvimaata tai kukkapenkkiä, pihakeinua, pitkospuita, riippukeinua, kiipeilypuita jne. Tiedän perheiden tilanteiden olevan erilaisia. Ja ymmärrän maaseudun ja kaupunkiasumisen erot. Mutta silti.

Haluan muistuttaa, kuinka tärkeää – kaikkien vaaravaroitusten ja aivoja kuormittavien vempeleiden keskellä – on huolehtia, että lapsilla on myös omaa aikaa ja paikka, jossa saa toteuttaa itseään ja osallistua erilaisiin pihapuuhailuihin. Vanhempien valvonnassa ja turvallisesti.

Metsä -maksuton lataamokeskus nuorelle ja vanhalle

Eikä se tärkein pointti ole oma piha. Metsä tai ainakin leikkipuistoympäristö löytyy jokaisen läheltä. Ja ilmaiseksi. Ja toimii aina. Ja myös oman pihapiirin omistajille.

Tutkimusten mukaan stressitaso laskee metsäympäristössä oleillessa jo 20 minuutissa ja keskittymiskyky paranee silmissä. Mullan tuoksu, linnun laulu, sateen ropina, veden lorina, hyttysen ininä ja lehtien kahina aiheuttavat metsässä kulkevalle moniaistisen hyvänolon tunteen ja vie lapsenkin mennessään. Tutkimusten mukaan pienenkin lapsen keskittymiskyky paranee luontokosketuksen vaikutuksista.

Lapsi lähtee myös uudelle keikalle riemusta hyppien, kun metsäretkikokemukset eivät lipsahda muistuttamaan biologiantuntia. Koska mieleen on jäänyt -se- hauska yhteinen oleiluhetki aikuisen kanssa. Ilman suorittamisen paineita.

OSA 2

10 kohtaa lapset huomioivan puutarhan suunnittelusta

1. Sijoita lasten osasto tontilla mahdollisimman kauas teistä ja parkkialueista. Paikkaan, jonne vanhemmilla on hyvä näköyhteys sisältä ja oleskelualueelta.
2. Tarkista aika ajoin, että leikkivälineet ovat kunnossa ja turvallisia.
3. Jos piha-alue on iso metsätontti, jätä osa luonnontilaan. Kannot, risut, kivet ja puusto ruokkivat lapsen mielikuvitusta.
4. Jos pihan nurmikko on tarkoitettu pallopeleille, huomioi riskit ikkunoiden rikkoutumiselle.
5. Istuta tai siirrä suojeltavat kasvit lasten leikkialueiden läheltä pois.

6.Jos piha on pieni, hiekkalaatikon voi korvata isolla saavilla, vaikka vauva-ajan kylpypunkalla. Kunhan hiekka saa rauhassa levitä leikeissä. Ja joskus riittää, kun saa pujauttaa varpaansa veteen, vaikka pieneen pesuvatiin nurmikolla.
7. Käytä kulkureittien katteina soran sijasta pehmeämpää kivituhkaa ja päällystä sisääntuloalueet laatoilla, vähentämään hiekan kulkemisen sisälle.
8. Suosi leikkialueen lähellä syötävää kasvillisuutta ja vältä kasveja, joissa on piikkejä tai ovat ampiaisten suosikkeja tai myrkyllisiä.
9. Jos tykkäät itse puutarhailusta, tee sitä lapsen kanssa yhdessä.
10. Rakenna lapselle oma kukkapenkki tai kasvimaa. Oma kasteltava kukkakin riittää.

Ota lapsi mukaan puutarhailuun. Kysy mitä kasvia lapsesi haluaa kasvattaa omassa pihassa – innosta osallistumaan – anna vastuuta ja pieniä tehtäviä -anna lapselle aikaa tehdä tehtävä rauhassa – älä sekaannu tekemiseen, ellei lapsi ole vaarassa – kerätkää kesän jäätelötikut kasvien nimikylteiksi.

Lapsi oppii matkimalla ja tekemällä. Kuinka moni äiti on esimerkiksi saanut jogurttipurkkiin istutetun kukan alun äitienpäivälahjana. Sama idea toimii myös kotipuutarhassa.

Helppoja kasvatettavia ovat avomaalle istutettavat kesäkukkien siemenet sekä nauhaporkkana. Kuukausimansikka, sokeriherne, sarviorvokki tai rentoakankaali kuulostavat lapsen korvaan myös jännältä… Ja kyllä lapsesi oppii erottamaan rikkaruohot porkkanoista. Niin minäkin olen lopulta oppinut😜

OSA 3

Jos biologia ja kasvioppi eivät ole olleet lempiaineita koulussa, saattaa oman pihanpiirin suunnittelu ahdistaa ja kasvimaailman vaarat jopa ylikorostua mielessä. Onhan riskittömämpää pitää kasvit lasten ja lemmikkien ulottumattomissa kuin selvittää, olisiko vaihtoehtoja olemassa.

On nimittäin hyvä muistaa, että kaikki koristekasvit eivät ole myrkyllisiä. Ja onneksi vain pieni osa myrkyllisiksi luokitelluista kasveista on todella myrkyllisiä. Mutta hyvä on myös tiedostaa, että osassa ihan tavalliseen ravintoonkin käytettävissä hyötykasveissa on myrkyllisiä osia.

Vanhemman tehtävä hätätilanteessa on säilyttää rauhallisuus

Jos lapsi kumminkin pääsee yllättämään ja nappaa suuhunsa jotain, jonka myrkyttömyydestä et ole varma. Pysy rauhallisena ja soita tarvittaessa myrkytystapausten asiantuntijoille.

Myrkytystietokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2016 29.416 henkilöä teki niin.

Ennen kuin soitat, selvitä

Mitä lapsi on laittanut suuhunsa.
Mikä kasvi on kyseessä.
- Jos kasvin nimi ei muistu mieleen, yritä kuvailla sitä mahdollisimman tarkkaan
Montako marjaa tai siementä on mahdollisesti syöty jne.
Seuraa samalla lapsen vointia.

Myrkytyksen oireita voivat olla pahoinvointi, oksentelu, yllättävä yskiminen, huimaus, silmäterien laajentuminen ja heikentynyt pulssi…

Lääkkeet aiheuttavat enemmän hätätilanteita kuin kasvimaailma

Myrkytystietokeskuksen kirjausten mukaan alle 6-vuotiaiden tapauksia myrkytyspuheluista on ollut 48 % (noin 14.000) ja näistä suurin osa kohdistunut lapsiin, jotka ovat korkeintaan 3-vuotiaita. Pienten lasten myrkytystapaturmista lääkkeiden osuus on ollut 35 % (4836 kpl) ja kasvien, sienten ja eläinten osuus yhteensä ’vain’ 15 % (2134 kpl).

Tilastojen mukaan riskiaine oli joutunut suun kautta lapsen elimistöön 93 %:lla (noin 13.000) ja soitoista 88 %:lla (noin 12.000) ei ollut myrkytysoireita. Kotihoitosuosituksen oli saanut 75 % (noin 10.000) tapauksista ja vajaalle  6%:lle (850) lapsista oli suositeltu lääkärin tarkistusta tai välitöntä hoitoa.

Ja ne kamalat kasvit

Kotipuutarhoissa erityisen myrkyllisiä kasveja ovat

Kukkakasveista jouluruusu, kielo, risiini, sormustinkukka, ukonhattu ja syysmyrkkylilja alias alastonimpi
Lehtipensaista oleanteri, tuhkapensas, kultasade ja näsiä alias riidenmarja
Havukasveista marjakuusi

Hyötykasviryhmän kasveista, joissa osa kasvia on myrkyllisiä

Raparperin lehti. Kasvin varsikin tulisi syödä vain kypsytettynä
Tomaatin lehdet ja varsi
Perunan vihreät osat ja ’kukkamarjat’
Aprikoosin, ruusukvittenin, luumun, persikan, kirsikan ja omenan siemenet pureskeltuina
Raaka avokado

5 varokeinoa välttää vahingot

Älä näytä esimerkkiä lapselle maistelemalla kasveja tai niiden osia, joita et itse tunnista.
Myrkylliset kasvit maistuvat yleensä kitkeriltä ja polttavilta.
Siemenet menevät yleensä suolisto läpi kokonaisina, eivätkä aiheuta vaaraa. Ellei niitä pureskele.
Säilytä kukkien siemenet ja sipulit huolella pois lasten ulottuvilta.
Jos vähänkään epäilyttää, mitä pitäisi tehdä ÄLÄ OKSETA, vaan soita Myrkytystietokeskukseen -> 09 471977 tai 09 4711 (vaihde).

OSA 4

Myrkyttömiä puutarhakasveja

Puutarhaan, johon ei haluta marjapensaita ja kasvien pitää olla myrkyttömiä löytyy Myrkytystietokeskuksen sivuiltakin monta kymmentä vaihtoehtoa ja listasta puuttuvat vielä monet puut. Toivottavasti lista helpottaa tuskaasi – edes vähän😊

Akankaali, Akileijat, Angervot, Ansikat, Aroniat, Daaliat, Hanhikit, Heidet, Helmililjat, Hernepensaat, Herukat, Humala, Hunajakukka / siankärsämö, Illakko, Isokirjopeippi / värinokkonen, Jasmiini, Jasmikkeet, Kallioimarre, Kanukat, Katkerot, Katsura, Kehäkukka, Keijunkukka, Kiiltopensas, Kullerot, Kultahanhikki, Kurjenpolvet, Kuunliljat, Köynnöskrassi, Laikkuköynnös, Leijonankita, Leimut, Liljat, Lobeliat, Lumihiutale, Maksaruohot, Malvikit, Marketat, Miekkaliljat, Nauhukset, Orkideat, Orvokit, Osmankäämit, Petuniat, Poimulehdet, Punahattu, Punalatva, Punatähkä, Pähkämöt, Päivänhatut, Päivänkakkarat, Päivänsilmä, Rantakukka, Ratamot, Rikot, Ruusut, Salkoruusu, Silkkikukka, Sinilatva, Syreenit, Taikinamarja, Tsinnia, Tuomipihlaja, Tädykkeet, Vaula, Verbena, Verenpisara, Vuorenkilvet, Ängelmät

Omia myrkyttömiä lepparikasveja listan ulkopuolelta ovat kuuset, männyt ja pihlajat sekä kaikki yrtit. Listakasveista poimin kestäviä lajeja, kuten angervot, taikinamarjat, vartettu syreenit, jasmikkeet, helmililjat, kuunliljat, kullerot, keijunkukat, kurjenpolvet, punatähkät, maksaruohot, miekkaliljat, rantakukat, pähkämöt , laikkuköynnökset ja humalat. Sekä kesäkukiksi daaliat, tsinniat, lobeliat, marketat, orvokit, värinokkoset ja vaulat.

Olisikohan tässä riittävästi paatosta yhteen tarinaan. Toivottavasti onnistuin avaamaan muutaman umpisolmun kasvimaailman ja lasten puolesta.

Yrtti-istutus voi olla söpö yksityiskohta puutarhassa. Orvokin kukkiakin voi syödä.

Annetaan lapsille juuret ja siivet. Turvallisesti 👀

Ei tippa tapa, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita

Kiitos, kun olit taas mukana.

Lapsiystävällinen puutarhuri 💖

**********************************************

P.S. Aiheeseen liittyviä linkkejä. Lukaise, jos asia kiinnostaa.
Pikkulasten myrkytykset ja niiden hoito

Luontoportti.com . Kuvia ja tietoa myrkyllisistä kasveista.

Myrkytystietokeskuksen ylläpitämä kasviluettelo

Multa on kasvin ruokakaappi

MULTA ON KASVIN RUOKAKAAPPI

Puutarhan kasvillisuus tarvitsee menestyäkseen kuohkeaa multaa, valoa, lämpöä ja hiilidioksidia sekä vettä ja ravinteita. Kerron ”Multa on kasvin ruokakaappi” -tarinassa 4 asiaa, mihin multamaailmassa kannattaa mielestäni kiinnittää huomiota ja paljastan, mitä lukuja itse tiirailen multasäkin takaa, sopivaa seosta valitessani.

1. Maan happamuus

Jos puutarhamultaa möyhiessä ei tule yhtäkään lieroa vastaan, on jokin pielessä. Syynä voi olla maan liiallinen happamuus. Lierot, jotka luontaisesti omilla kaivannoillaan kuohkeuttavat maata, eivät viihdy happamassa maassa.

Maan happamuustasojen seuranta on yksi tavallisimmista toimista puutarhan hoidossa. Enemmistö puutarhoihin istutettavista kasveista viihtyy parhaiten ja pystyy tehokkaimmin hyödyntämään ravinteet, kun maan pH-taso on 6-6,5 paikkeilla.

Ole onnellinen, kun näet lapioniskun paljastavan mullassa liukkaasti piiloon pakenevan onkimadon.

2. Maan kalkitus tarpeen mukaan

Suomessa maaperän luontainen pH-taso on 5 – 6,5 välissä, joten maan happamuuden säätelylle on tarvetta.

Keväällä, kun kalkkirummutus on kuumimmillaan, oman puutarhan kalkitustarve kannattaa ylilyöntien varalta kuitenkin selvittää.

Kun muistaa muutaman perussäännön, hyvin menee.

Ylläpitokalkitusta ei tarvita joka vuosi
Kalkkia ei tarvitse levittää varmuudenvuoksi

Kalkkia voidaan levittää maahan keväästä syksyyn.

Levitys on tehokkainta juuri ennen sateita. Silloin imeytyminen maahan toimii tehokkaasti.
Nurmikolle kalkin voi levittää myös kevättalvella lumipeitteen jo madalluttua. Kalkki ’sulaa’ tehokkaasti kosteaan maahan lumen mukana.

Keväällä nurmikon kalkitus ja lannoitus tehdään eri aikaan.

Ensin kalkitus ja sitten lannoitus. Välissä minimissään pari viikkoa ja vasta, kun nurmikko on lähtenyt kasvamaan.

Ja poikkeukset yleissääntöön

Osa puutarhan kasveista viihtyvät maassa, jonka pH-taso poikkeaa yleisarvosta. Puhutaan kalkinsuosijoista ja -karttajista.

Kalkinkarttajia, happaman maan kasveja

Monet havukasvit, varpukasvit, kuten pensasmustikka sekä alppiruusu, atsalea, hortensia ja peruna
Maan pH 4 – 5,5

Kalkinsuosijat, aika ajoin ylläpitokalkitus

Marjapensaat ja hedelmäpuut
Maan pH 6,5 -7

Itse meinasin jokunen vuosi sitten tappaa jaloangervot, jotka pitävät enemmän happamasta kuin emäksisestä maasta. Mitattuani selkeästi heikkovointisen istutusryhmän kasvualustan pH-tason, mittari värisi luvun 7 korkeammalla puolella. Jokakeväinen pieni yleiskalkitukseni oli tehnyt tehtävänsä…

Tein tarkistuksen puutarhakaupasta ostamallani pH-mittarilla. Mittari ei anna ihan tarkinta tietoa, mutta on yleensä riittävä kotipuutarhurin tarpeisiin. Apteekeista voi ostaa lisäksi kertakäyttöisiä pH-liuskoja, jotka toimivat myös kätevästi.

3. Multasäkkiin kirjoitettu tieto

Multasäkkien takaosassa kerrotaan tuotteen sisältö ja käyttötarkoitus

Esimerkki käyttötarkoituksesta ”...soveltuu kasvualustaksi nurmikolle tai yleismullaksi puistoon ja puutarhaan hiekkaisemmasta maasta pitäville kasveille.” Lainaus Kekkilän Puutarha PLUS – selosteesta.

Tuotteen sisällöstä kerrotaan yleensä seosmullan

pH-arvo, esim. 6
johtokyky-luku, esim. 30 mS/m
vesiliukoisen typen (N) määrä, esim. 80 mg/l
liukoisen fosforin (P) määrä, esim. 10 mg/l
liukoisen kaliumin (K) määrä, esim. 100 mg/l

Luetteloissa kerrotaan paljonko seos sisältää arseenia, elohopeaa, lyijyä sekä kromia, kuparia, kadmiumia, nikkeliä ja sinkkiä.

Selosteesta pystyy tarkistamaan myös seoksen kosteusprosentin, karkeusasteen ja tilavuuspainon sekä rikkakasvisiementen ja epäpuhtauksien määrän.

Omat tutkimukseni multasäkeistä

Tarkistan säkeistä käyttökohdesuosituksen, seoksen karkeusasteen, johtokyky- tai johtoluku-arvon, pH-arvon, N-P-K -suhteen sekä tilavuuspainon.

Kun pH-arvo on esimerkiksi 6,2 , tiedän mullan olevan neutraalia ja soveltuvan perusmullaksi moneen käyttöön.
Kun johtokyky-luku on esimerkiksi 17 mS/m, tiedän mullan olevan mietoa ja sopivan esimerkiksi hentojen taimien kasvatukseen.
Kun peruslannoitetietona on ’NPK 14 – 5 – 15+ hivenravinteet’, tiedän multaseoksen sisältävän 14 % typpeä, 5 % fosforia ja 15 % kaliumia sekä tarvittavat hivenaineet.
Kun tilavuuspaino on esimerkiksi 850 g/l tai 950 kg/m3, tiedän saavani enemmän multaa kuin pussista, jossa tilavuuspaino on 400 g/l.

Johtokyky kertoo mullan suolapitoisuuden ja ärhäkkyyden

Suolanesteet vaikuttavat kasvien vedensaantiin ja kykyyn käyttää ravinteita. Ravinteiden liike voimistuu, mitä korkeampi luku on.
Nesteiden pitäisi liikkua aina mullasta kasviin ja kosteammasta kuivempaan.
Jos multa on kuivaa ja ’väkevää’, kasvi voi ajautua stressitilaan. Se voi saada ravinteiden ylitarjonnasta myrkytyksen, kuivua ja kuolla.
Kasveille sopiva johtokyvyn lukuarvo ei tutkimusten mukaan saa ylittää 50 tai kompostimullan yli 80.
Tuoteselosteessa voidaan kertoa sama suolaisuustieto myös eri kaavalla laskettuna, johtolukuna. Ehdoton hälytysraja johtoluvulle on 10.

Jos tarjouserän luku on korkeampi, harkitse tarkoin mitä päätät. Jos sekoitat erän laimeamman mullan sekaan, vahingon vaara on pienempi.

Kasvien ruokavaraston mausteet N-P-K

Kasvimaailman kolme perusravinnetta merkitsevät kasveille samaa kuin suola, etikka ja sokeri ruuanlaittajalle. Sopivassa suhteessa annosteltuna kolmikko tekee ruuasta maistuvaa ja kasveista hyvinvoivia, satoisia, talvenkestäviä ja vastustuskykyisempiä taudeille.

Ilman typpeä kasvi ei kasva ja lehtituotanto on heikkoa, ilman fosforia kasvi ei jaksa tuottaa satoaan ja ilman kaliumia kasvin elintoiminnot kuihtuvat.

Puutos näkyy ensimmäisenä vanhoissa lehdissä

4. Koristekasvien lannoitus keväästä syksyyn

Tavalliseen koristepuutarhaan tarkoitetut teollisesti valmistetut multaseokset sisältävät peruslannoituksen kasveille. Siitä riittää ravintoa kasvuun ehkä vuoden pari, mutta sen jälkeen ravinnelisäys on paikallaan.

Mitä hennompi kasvi, sitä vähemmän lannoitetta

Lisälannoituksen kanssa kannattaa olla tarkkana. Varmuuden vuoksi-lannoitus voi käydä kasvin hengen päälle.

Omista kokemuksistani tähän aiheeseen sopiva juttu ajoittuu aikaan, kun en vielä uskonut, että lannoiteohjeita kannattaa tosiaan noudattaa. Lannoittaessani koristepensaita, ihmettelin miksi nurmikko joskus kellastui ympäriltä. Nykyisin tiedän syyn. Pensaille tarkoitettu, mutta vähän liian laajalla kädellä levitetty lannoite, oli liikaa nurmikolle.

Vähemmän on enemmän

Koristepuutarhan kasvualustan ravinnetason ylläpito on mielestäni helpointa ja turvallisinta hoitaa sekoittamalla vuosittain muutama sentti uutta multaa vanhan mullan joukkoon. Kun kasvualusta on muhevaa, lierot viihtyvät ja huolehtivat lopusta.

Itse käytän ylläpitolannoitukseen valmiita multaseoksia tai sekoitan neutraaliin puutarhamultaan oman puutarhan ja kotikeittiön kierrätystuotteena valmistunutta kypsää kompostimultaa.
Keväisin, kun istutusalueet yleensäkin siistitään kesäkuntoon, kasvualusta saa samalla vaivalla uuden ravinneannoksen ja pinta siistiytyy.

Lisälannoitusten ajoituksesta

Kesäkukkien lannoitus on hyvä aloittaa jo parin viikon kuluttua istutuksesta ja jatkaa syksyn viimeisiin hetkiin saakka. Kun yksivuotisen kukkivan kukan kasvualusta jaksetaan pitää sopivan kosteana ja lannoittaa lannoitevalmistajan ohjeiden mukaan, kukka saa käytettyä kaiken tarjotun ravinnon käyttöönsä ja kukkii kiitokseksi kaunisti koko kasvukauden. 😊

Juuristo voi hyvin ja kurjenmiekka kukkii

Monivuotiset kasvit ottavat ravinteensa lähtökohtaisesti mullasta. Jos lannoitus hoidetaan kastelun yhteydessä, esim. ruukkuistutuksille, alkukesän kasvulle voimaa antavien typpipitoisten lannoitteiden antaminen on hyvä lopettaa kuitenkin jo heinäkuun puolivälissä, jotta kasville jää aikaa voimistaa juuristo talven varalle.

Typetön syyslannoitus annetaan elokuun puolivälissä.

Lannoite on hyvä antaa ensimmäisten keltaisten lehtien aikaan, jotta ravinteiden imeytymiselle jää riittävästi aikaa.
Syyslannoitteet parantavat kasvin talvenkestävyyttä ja seuraavan vuoden kukkasilmujen muodostumista.

4 MUISTETTAVAA MULTAOSTOKSILLE

Tee valinta laatu edellä
Valitse multa kasvillisuuden mukaan
Tarkista johtokyky-luku, pH-arvo ja tilavuuspaino
Osta vain sen verran kuin tarvitset

4 MUISTETTAVAA KASTELUSTA JA LANNOITUKSESTA

Huolehdi maaperän kosteudesta
Noudata lannoitteiden annosteluohjeita
Lopeta typpi-pitoinen lannoitus monivuotisille heinäkuussa
Levitä syyslannoitteet jo elokuun puolivälissä

********************************************************

Hieno juttu. Taas ollaan maalissa.

Tämän tarinan sisältö on raskasta, kuin multapussin kääntely puutarhaostoksilla. Toivottavasti ei kuitenkaan liian raskaalta.

Multamaailmasta ja kasvualustan ytimestä lisää tarinaa täällä 👁

Kiitos, kun olet mukana.

-Marita

Ja aina voi käyttää oman aikansa muuhunkin! Varaa aika kanssani. Tulen ilomielin tekemään multamuokkaukset puutarhaasi puolestasi.

P.S. Jos puutarhassasi on isompia ongelmia tai se on uusi, voi maaperän tarkempi analysointi olla paikallaan. Esimerkiksi Suomen Ympäristöpalvelun sivustolla on hyvät toimintaohjeet kotipuutarha-analyysin sisällöstä ja tarvittavista toimenpiteistä. Pääset sivuille tästä .