Syyspuuhastelu omassa puutarhassa on mainio tapa päästää irti menneestä kesästä ja kääntää katse kohti tulevaa. Kun säätiedostukset varoittelevat lokakuun huonoista keleistä, räntäsateesta ja yöpakkasista, puutarhaihmisen päässä pyörii vimmatusti kaksi kysymystä:
Mitä puutarhajuttuja ehtisin vielä tekemään ennen lumia?
Mitä puutarhajuttuja pitäisi ehtiä vielä tekemään ennen lumisateita?
Tässä avuksi muutama viimehetken vinkki syyspuuhista. Tsekkaa ja toteutua ne, mitkä tuntuvat aiheellisilta.
1. NURMIKKO
HYVÄNNÄKÖISEN NURMIKON salaisuus on hyvä perusmaa ja säännöllinen leikkaus koko kasvukauden. Nurmikko leikataan kiivaimman kasvuvaiheen aikana pari kertaa viikossa ja kasvun hidastuessa syksyllä, noin kerran viikossa. Uusi nurmikko (siirtonurmi / kylvetty) jätetään pari ensimmäistä leikkauskertaa noin 7-8 cm korkeaksi, mutta muuten paras leikkauskorkeus on 4-5 cm. Nurmikon leikkaus vielä syys-lokakuussa on yhtä tärkeää kuin kesälläkin ja nurmiheinä talvehtii parhaiten noin 5 cm korkeana.
SÄÄNNÖLLINEN LEIKKAUS PITÄÄ NURMIKON KUNNOSSA.
Säännöllisesti leikattu nurmikko on leikkauksen jälkeen heti siisti, sillä lyhyistä heinänpätkistä ei kerry poisharavoitavia /- kerättäviä heinäkökkäreitä.
Nurmiheinälle tärkeä kasvuaine, typpi, varastoituu heinään. Kun ’leikkuujäte’ annetaan maatua paikoilleen, kasvuvoima palautuu heinäsilpusta takaisin juuriston käyttöön luonnollisena kiertokulkuna. Nurmikko voi hyvin ja teollisten lannoitteiden käyttötarve vähenee.
Nurmikko kasvaa keväästä syksyyn, kun ilman lämpötila on vähintään +5 oC ja leutoina syksyinä nurmikon leikkaustarve jatkuukin monesti ensilumiin saakka. Ruohonleikkuri ei siis olekaan ensimmäinen puutarhatyökalu, jonka kannattaa siistiä talviteloille, sillä sitä voi tarvita vielä lokakuussa.
TARKISTA NURMIKKO – Voisiko vielä kerran leikata!
2. LEHDET
ONKO PIHA PAKKO HARAVOIDA? Kun puissa ja pensaissa on jäljellä enää muutama lehti, on aika päättää mitä tapahtuu pudonneille lehdille? Onko ihan ok jättää lehdet paikoilleen vai onko ne parempi haravoida tai puhaltaa nurmikolta ja pensaiden alta kokonaan pois?
Itse kannatan ajatusta, että pihan kulkureitit on hyvä pitää siisteinä ympäri vuoden. Kesäkaudella työkalu voi olla puhallin, harava tai harja. Pääasia on, että lehdet, oksat ja roskat kerätään pois ja kuskataan siihen loppusijoituspaikkaan, mikä on kullekin sopivin. Ruskan sävyttämä pihapiiri ja tuulessa lentelevät kuivat lehdet on mukava näkymä, mutta ruskeina ja märkinä lehdistä tulee liukkaita ja aiheuttavat paksuina kerroksina myös turvallisuusriskin kulkuväylille.
KOTIPIHAN VIHERALUEET eivät välty myöskään syksyn lehtisateelta. Nurmikolle ja istutusalueille kasautuu herkästi paksulehtisten puiden ja isolehtisten pensaiden lehdistä paksuja lehtimattoja. Tiiviinä kerroksina märkien lehtokerrosten alle syntyy herkästi hapettomia paikkoja, toimien hyvänä kasvualustana bakteeri- ja homekasvustoille. Haravointi on siis ihan ok juttu puutarhassa ja tietyissä kohdin myös suotavaa, Jos et muuta tee, hajota ainakin paksut lehtimatot nurmikolta.
Kerätyt lehdet voi viedä kaatopaikalle tai hyödyntää omassa pihassa, kierrättämällä ne takaisin puutarhan arvokkaaksi lannoitteeksi. Haravoidun lehtijätteen voi käyttää sellaisenaan kasvimaalla ja säiden kunnolla pakastuessa ja maan kohmetessa myös perennatarhojen suojana ja ravinteena.
Lehdet voi myös kompostoida lehtikompostissa, jossa ne muuttuvat muutamassa vuodessa ravinteikkaaksi kompostimullaksi ja loistavaksi maanparannusaineeksi pensaiden ja puiden alustoille sekä kukkatarhoissa ja kasvimailla. Lehtien hajoaminen nopeutuu, jos ne silppuaa ennen haravointia ruohonleikkurilla pienemmäksi.
HYÖDYNNÄ LEHTIJÄTE – jos se vain on kotipihassasi mahdollista
3. KESÄKUKAT JA KASTELUJÄRJESTELMÄT
Vaikka puutarhaihmisen sydäntä kuinka kirpaisee, lokakuu on hyvä aika vapauttaa kesä mielestä. Yksi hyvä keino jättää jäähyväiset kesälle on puutarhan syyssiivous.
TYHJÄÄ VESIELEMENTIT JA -ASTIAT ja irrota letkut vesipostista. Tyhjää kukat purkeista ja laatikoista, silppua kasvien osat lehtikompostiin tai bioastiaan. Pese sangot ja astiat seuraavaa istutuskautta varten esim. yleispesuaineella puhtaiksi,ja vie talveksi suojaan lumi- ja vesisateilta.
Jos istutusastiat ovat pakkasenkestäviä ja käytössä ympäri vuoden, hyödynnä vanha kesäkukkamulta syysistutusten kasvualustana. Puhdista maa ensin enimmistä juurista ja kuohkeuta haralla pehmeäksi, niin syystaimille on helpompi kaivaa kolo maan uumeniin.
Syyskasvit pysyvät pidempään kauniina, kun niiden kasvualustan pitää kastelulla kosteana pakkasiin saakka. Muista tyhjätä kastelukannut kastelukauden lopetettuasi ja viedä nekin sitten lopulta talven alta varastoon muiden vesiastioiden seuraksi.
TYHJENNÄ VESISÄILIÖT ENNEN PAKKASIA – Tyhjennä myös rännikaivot roskista!
4. PUUT
Puutarhan puut ja pensaat ovat jyrsijöiden suosiossa jo lokakuussa, kun syötävä metsissä alkaa vähetä. Rusakoille ja jäniksille kelpaa lähes mikä kasvi vain, mutta erityisesti ne ovat tykästyneet nuoriin yksilöihin. Jos pihapiirisi lähistöllä liikkuu jyrsijöitä ja peuroja, kaikenikäisten hedelmäpuiden suojaus on suositeltava.
Jos suojaus on vielä suunnittelutasolla, hanki hedelmäpuille tukevat suojaverkot ja aseta ne paikoilleen jo lokakuussa, vaikka lunta ei vielä olisikaan. Verkoista saa parhaan suojauksen, kun ne asettelee riittävän etäälle rungosta ja käyttää suojana tukevia ja vähintään 100 cm korkeita verkkoja. Ns. kanaverkkoja ei kannata käyttää, koska niiden rakenne painuu eläimen painosta kasaan.
TALVI ON KOETTELEMUS KAIKILLE KASVEILLE, joten arimmille kasveille suositellaankin pakkaspeitteitä. Jos sinulla on talviarkoja kasveja, varmista että sopivat pakkaspeitteet löytyvät varastostasi. Älä kuitenkaan asettele niitä vielä lokakuussa paikoilleen, sillä kosteista suojista on enemmän haittaa kuin hyötyä kasveille. Paras suojausaika on kun kelit jäähtyvät ihan oikeasti pakkasella eli yleisimmin vasta joulu-tammikuussa. Jos suojaat kasveja havupuiden oksilla, ne ovat pakkaspeitteitä ja lehtimassoja ilmavampia ja niitä voi sijoitella kukkapenkkien päälle aiemmin, jo marraskuussa.
AHAVAA JA AURINGONPAISTEN LÄMPÖÄ suojaavat suojaverkot tarvitaan vasta keväällä, helmi-maaliskuusta alkaen. Verkotuksen tarkoitus on suojata kasvia kevätauringon lämmöltä, silloin kun lämpö herättää ikivihreiden kasvien lumen päälliset osat, mutta niiden juuristo on vielä jäässä. Suojaverkotuksessa on tärkeää ettei verkoilla kuristeta kasvia. Verkot voidaan asettaa vain auringolle altistuva puoli kasvista tai koko kasvi.
Suojaverkoksi sopivat parhaiten kasvien ympärille kiepautettavat ilmavat varjostusverkot ja juuttikangas. Älä missään tilanteessa käytä suojauksessa muovisäkkejä, sillä ne toimivat juuri päin vastoin kuin mitä suojauksella tavoitellaan. Muovin alla kasvit lämpenevät, lehdistö hikoilee ja kostuu päivällä ja jäätyy jälleen ilman pakastuessa.
Vaikka verkot ovat kuivina keveitä, lumi ja sade kerää niihin painoa ja taakka voi olla rasite pienille ja hennoille oksille. Loka-marraskuussa, kun maa on vielä sula, on hyvä aika varautua tähän ja asetella tukikepit suojaverkkoja varten paikoilleen.
5. TYÖKALUT
Ja sitten… kun akuuteimmat puutarhan syystyöt on tehty, on loppusiivouksen aika. Tarkista puutarhatyökalujen ja koneiden kunto sekä tee tarvittavat huoltotoimet.
Teroita ja öljyä sakset. Pese pientyökalut, kottikärryt, lapiot, harat ja haravat ja vie ne talvisuojaan. Arvokkaimmat puutarhatyökalut kannattaa huollattaa ammattilaisella ja kesän päätyttyä onkin hyvä hetki viedä ainakin ruonhonleikkuri, pensasleikkuri ja moottorisaha huoltoliikkeeseen huollettavaksi.
HUOLLA PUUTARHATYÖKALUT, vie kesäkalusteet suojaan ja siivoa myös ulkovarasto.
Kun piha-askareet on tehtynä ja puhtaat sekä toimivat työkalut hyvässä järjestyksessä varastoituna, voi rauhallisin mielin aloittaa uuden kesän odottelu. Marraskuussa voi jo iloisin mielin siirtyä sisäharrastuksiin, ulkoilla ja rentoitua vaikka metsän rauhassa.
Mukavaa syksyn jatkoa!
💚 Marita
