Kun hedelmäpuut ja -pensaat istutetaan hyvään kasvualustaan, suojaisaan ja valoisaan paikkaan, on olosuhteet kasvulle mitä parhaimmat. Jatkossa sadon valmistumiselle on tärkeää, että auringonvalo pääsee lehtien välistä kypsyttämään hedelmiä ja marjoja.
Ilmavuus ja oksien kasvusuunta varmistetaan puiden ja -pensaiden leikkauksilla ja nuorten oksien taivutteluilla. Tässä artikkelissa on vinkkejä satoikäisten hyötykasvien leikkauksiin.
MARJAPENSAAT
Pensaat leikataan yleisimmin keväällä, ennen lehtisilmujen puhkeamista. Hoito- ja nuorennusleikkaukset voidaan toteuttaa heti kun lumet pensaan tyvillä ovat madaltuneet, eivätkä haittaa leikkauksia.
Hoitoleikkausessa siistitään pensaan kasvustoa, jotta siitä tulisi ilmavampi, helpompi käsitellä sadonkeruun aikaan sekä kasvuston uudistus. Pensaista leikataan pois lamoavat, kuivat ja vioittuneet versot sekä kasvuston sisälle kasvaneet tai toisiaan hankaavat oksat.
Leikattujen versojen tilalle kasvavat uudet versot varmistavat pensaat satoisuuden. Nuorennusleikkauksessa pensaasta valitaan poistettavaksi 2-3 vanhinta oksaa. Poista ne oksat, joiden poisto antaa oksille eniten tilaa valolle.
- Oksa leikataan tappeja jättämättä, mahdollisimman alhaalta maanpintaa. Leikkaustapa edistää uusien terveiden versojen kehittymistä.
- Jos tarve on ainoastaan lyhentää ylipitkiä oksaa, oksaa katkaistaan joko haarakohdasta tai terveen silmun yläpuolelta, noin 1 cm etäisyydeltä.
Jos vanhaa pensasta ei ole leikattu moneen vuoteen tai milloinkaan, nuorennus kannattaa jaksottaa 2-3 vuodelle ja leikata joko puolet tai kolmasosa vanhoista oksista pois. Isosta pensaastakin korkeintaan 8 oksaa kerralla!
Leikkaustarpeen määrään saa viitettä marjapensaiden koko ja kasvutyyli.

Puna- ja valkoherukat antavat parhaimman sadon 3-5 vuotiaina. Vuotuinen hoitoleikkausikä alkaa pensaan ollessa 6-7 -vuotias ja kohdistetaan jatkossakin, selkeästi iäkkäimpiin oksiin. Puna- ja valkoherukalle suositeltu leikkausaika on yleisimmin kevät.
Musta- ja viherherukat ovat satoisimmillaan 2-4 vuotiaina. Vuotuiset hoitoleikkaukset lajeille alkaa, kun kasvi on iältään yli 4-vuotias ja leikkaukset kohdistetaan jatkossakin yli 4 vuotiaille oksille. Musta- ja viherherukat kestävät leikkauksia myös syksyllä, kunhan se tehdään heti satokauden jälkeen.

Karviaisten paras satoikä on 3-5 vuotiailla oksilla. Leikkaukset aloitetaan, kun pensaaseen on kertynyt noin 15 oksaversoa, jolloin niistä poistetaan 2-3 hankalimmin kasvanutta oksaa. Pensaata voidaan leikata sekä syksyllä että keväällä, mutta leikkausrytmiksi riittää joka toinen vuosi.
VADELMAT

Vadelma on ns. kaksivuotinen kasvi, sillä se kasvattaa ensimmäisen kesän aikana versot ja tekee niihin marjat vasta seuraavana kesänä. Marjottuaan versoon ei tule enää uutta satoa. Vanhat, puutuneet versot leikataankin pois maata myöden.
Leikkaus voidaan tehdä syksyllä, heti satokauden jälkeen tai keväällä. Molemmissa tapauksissa katkaistut versot kerätään tautivaarariskien takia alueelta huolellisesti pois.
- Kevätleikkausten etuna on luonnon oman ravintokierron hyödyntäminen talviaikaan, jolloin paikoilleen kuivuvista versoista saatavat ravinteet ovat jääneet juuriston hyödynnettäväksi.
- Syysleikkauksen hyötynä on pienempi vadelmaversotaudin tarttumisriski. Lisäksi uusien, raikkaanvihreiden versojen erottaminen vanhoista, ehkä jo piikikkäistäkin versoista on helpompaa.

LUUMU- JA KIRSIKKAPUUT
Luumu- ja kirsikkapuut eivät yleensä tarvitse suuria leikkauksia. Kuolleiden ja vioittuneiden oksien poistamisen lisäksi, puista poistetaan yleensä vain liian tiheässä tai ’väärään suuntaa’ kasvavat oksat. Mikäli jokin oksa kasvaa muita voimakkaammin, sitä voidaan lyhentää, jotta latvusto pysyy tasapainoisena.

Puiden tarvitsemat leikkaukset tehdään joko mahdollisimman aikaisin keväällä, ennen nestevirtauksia tai heti sadonkorjuun jälkeen, elokuussa.
Kevätleikkauksen aikana puun on oltava talvihorroksessa, ettei puun sisällä virtaavat nesteet pääse vuotamaan tuoreilta haavapinnoilta, aiheuttaen puulle kuivumisriskin ja ongelmia.
- Leikatessa, runkoon ei saa jättää oksista tappeja.
- Oksat leikataan oksankauluksia vaurioittamatta.
OMENAPUUT

Omenapuut tarvitsevat kirsikka- ja luumupuita enemmän hoitoleikkauksia. Leikkauksilla pyritään säilyttämään puulle kasvuvaiheessa saatu ilmava latvusto ja tasapainoinen muoto.
- Leikatessa poistettaviksi oksiksi valitaan mieluummin useampi pieni kuin muutama iso.
- Sopivan kokoinen leikattava oksa on paksuudeltaan noin 7 cm.
- Latvustosta ei saisi kerralla poistaa kuin korkeintaan ¼ oksista.

Tee leikkaukset aina suunnittelusti ja vain tarvittaessa. Puuta ei tarvitse leikata vuosittain, ellei siihen ole tarvetta.
- Tutki latvustoa kokonaisuutena ja tee oksia leikatessa välitarkistuksia.
- Mitä isomman oksan poistat, sitä isompi on kertamuutos. Yksikin oksa voi joskus olla riittävä toimenpide.
Satoikäisestä puusta poistetaan oksia, sen pituuskasvua säädelläkseen sekä
- kaikki kuivat ja vahingoittuneet oksat
- pystykasvuiset, sisäänpäin kasvavat ja toisiaan hankaavat oksat
- nurmikonleikkausta häiritsevät liian matalalla kasvavat oksat
- tyvellä kasvavat juuriversot
- rungosta ja oksaversoissa kasvavat vesiversot
Muista maltti oksistoa leikatessa, sillä kerralla liikaa leikattu puu voi mennä toimenpiteestä shokkiin. Vesiversot ovat tästä tilanteesta selkeä, ei-toivottu viesti. Vesiversot ovat heikkotasoisia oksia, jotka puu kasvattaa hädissään, kohdatessaan liian rajun harvennuksen. Vesiversojen kasvun rakenne ei ole yhtä kestävä kuin muilla oksilla ja niihin ei yleensä tule myöskään hedelmiä.
- Vesiversot kannattaa poistaa keskikesällä, kasvuvauhdin jo rauhoittuessa. Jos vesiversoja on paljon, niidenkin poiston kannattaa jakaa muutamaan kertaan.
OKSIEN TAIVUTTELU
Ylöspäin, kohti taivasta kasvavien oksien energia menee hedelmätuotannon sijaan pituuskasvuun, kun oksat kamppailevat keskenään valon saamisesta.
Jyrkkäkulmaiset oksat myös murtuvat hedelmien painosta herkemmin.
Vaakatasossa kasvavat oksat saavat tehokkaammin valoa, jolloin oksiston pituuskasvu on maltillisempaa ja puun energia kohdistuu sadon tuotantoon.
Oksien kasvukulman taivuttelulla, pyritään saamaan oksat kasvamaan enemmän vaakatasoon. Toimenpide sopii parhaiten notkeille, 1-2 vuotiaille luumu- ja omenapuiden oksille. Taivutukset tehdään alkukesällä, jolloin vaikutus näkyy muutamassa viikossa. Nauhat ja painot poistetaan viimeistään syksyllä.
- Taivutuksessa leveä nauha sidotaan oksaan, mahdollisimman lähelle runkoa ja toinen pää nauhasta kiinnitetään runkoon. Sitomisen tarkoitus on saada oksan tyvi taipumaan, joten kevyen painon käyttäminen tehostaa taivutuksen vaikutusta. Oksan latva saa heilua vapaasti tuulessa, sitä ei sidota.
Loppukevennyksenä Pirkka-vinkki taivutteluun.
- Kerää sopiva määrä kiviä sukkahousun lahkeisiin ja aseta housut haarukasta taivutettavalle oksalle roikkumaan 👌.
Koristepuiden leikkauksista on luettavaa täällä.
– Marita 💚