Istutusalueen muokkausta

Tunnistatko puutarhasi maaperän? Tiedätkö, minkälaiseen maahan olet uusia kasveja istuttamassa ja minkälaisessa kasvualustassa kasvisi parhaiten menestyvät? Vai onko koko multasanasto sinulle yhtä ihmetystä, kun välillä puhutaan maasta, maaperästä, mullasta, maa-aineksista ja kasvualustasta?  

Tässä artikkelissa käydään läpi erilaisia kasvualustoja ja selvitellään miten erityyppisille kasvualustoille voi muokata istutusalueita.     

KASVUALUSTA – pohja ja pinta

Kun kotipuutarhuri puhuu kasvualustasta, on mielessä useimmin puutarhan multa eli se kerros maasta, johon kasvit istutetaan.

Jos viherurakoitsija tai maanrakentaja puhuu kasvualustasta, kohteena onkin monesti myös varsinaisen istutusmullan alle jäävä pohjamaa. Jutun juurena onkin pohjamaan ja istutuskerrosten muodostama kokonaisuus – pohja ja pinta.

  • Mietitkö sinä istutuksia tehdessäsi, mitä istutuskerroksen alapuolella on?

Jos pyörittelet päätäsi, ei se mitään ja pyörittely on täysin ymmärrettävää.  Harvapa sitä on paikalla, kun talon tarpeisiin tehdään pohjatöitä ja pohjamaat peitellään täytemaalla.

Pohjamaan rakenteilla on kuitenkin tärkeä merkitys kasvien hyvinvoinnille. Sanotaanhan että, kun jalat voivat hyvin, latvuskin pysyy terveenä. Siksi tätäkin aihetta pätkä puutarhurin blogissa.

Heikosti vettä läpäisevät pohjamaat

Kasvien hyvinvointi ja talvehtiminen heikkenevät, jos istutusalueen pohjamaa on rakenteeltaan tiivis ja kuoppainen. Kun tiiviissä pohjamaassa on vettä kerääviä kuoppia, juuristojen hapensaanti vaikeutuu märkinä kausina ja kasvien yleiskunto kärsii.

  • Ilmiö tulee esille varsinkin sateisina kesinä ja syksyinä.
  • Ongelmallisimmat pohjamaat ovat moreeni, savi, hiekka ja turve.
MOREENIMAA

Moreenimaa on Suomen yleisin maalaji ja koostuu keskenään sekoittuneista, usein herkästi murenevista erikokoisista kivistä – särmikkäistä kivenlohkareista hienoimpaan saveen.  Monesti ammattilaiset erottelevat moreenimaan vielä hienojakoisemmin sora-, hieta- tai savimoreenimaaksi, maaperässä eniten sisältävän kivilajin mukaan.

RATKAISUJA

Tiivis ja herkästi routivaa moreenipohjaan tehtävä istutusalue on hyvä salaojittaa. Istutuksia varten alue kannattaa muokata paremmaksi tai tehdä istutukset hyvämultaiseen kumpuun tai kohopenkkiin.

  • Maan koostumus paranee, kun moreenimaan sekaan sekoitetaan runsaasti eloperäistä turvetta ja kompostia. 
  • Kohopenkki- ja kumpuistutuksissa useimpien kasvien juuristolle ikävän olon aiheuttama märkä pohjamaa ei aiheuta ongelmia, eikä maahankaan tarvitse kaivaa syvintä istutuskuoppaa, kun juuriston tarvitsema kasvualusta syntyy maanpäälle sijoitettavasta multakerroksesta. 
SAVIMAA

Savimaa on sekä hyvä että huono viljelyalusta. Savi sitoo kosteutta, on ravinnerikasta ja tiukka vedenpidättäjä.  Haastavuutta se tuo puutarhaan routivana, kovana ja varsinkin keväällä talvimärkyyden ansiosta, kylmänä materiaalina. Savimaa lämpenee hitaasti ja sitä on vaikea lapioida. Se on kuivuessaan kivikovaa ja märkänä melkoista ’lillua’.

RATKAISUJA

Paras, helpoin ja vamin keino tehdä kukkatarha savimaalle, on tehdä se kohopenkkinä.

Mikäli istutus halutaan savimaastahuolimatta tehdä maanpinnan tasoille, pohjamaan muokkaus on tärkeää.

  • Savista maapohjaa ei kannata möyhiä istutusalueelta kuin istutuksen tarvitsemalta syvyydeltä.
  • Pohjamaan pintaa tasattaessa, pintakallistuksen suunta tulee olla keskeltä reunoille ja rakennuksesta ulospäin.

Savimaan koostumus paranee, kun siihen sekoitetaan eloperäisiä lannoitteita ja kalkittua turvetta, kompostia sekä tarvittaessa soraa tai muuta savea karkeampaa kiviainesta. Karkeampi kiviaines parantaa maan kuohkeutta ja estää saven kovettumista.

TURVEMAA

Mikäli pihapiiri on vanhaa metsänpohjaa, on maa todennäköisesti huokoista ja luonnostaan hapanta. Kuntta on tälläiselle pihalle toimivin ratkaisu, sillä moni puutarhakasvi ei menesty metsämaan luontaisesti happamassa maassa. Turvemaa on usein myös kylmää ja ainakin sateisina aikoina erittäin märkää.

RATKAISUJA

Turvepohjainen perusmaa pidättää hyvin vettä, mutta sen heikkous on maan kantavuus ja kestävyys.

  • Turvemaasta saa toimivan puutarha-alueen kompostimullalla ja kalkituksella sekä muokkaamalla maata rouheisemmaksi kiviaineksilla (hiekkaa,soraa,savea). 
Varmimmat kasvit vanhalle metsämaalle ovat  happamassa maassa menestyviä.
  • Monet havukasvit ja muun muassa alppiruusut ja hortensiat ovat happamassa maassa viihtyviä ns. kalkinkarttajakasveja.  Istutusmullaksi näille kasveille havu- ja rodomulta, jonka pH-arvo jää alle 5,5.

Vedet läpäisevät pohjamaat

Jos istutusalue on louhikossa, se on ilmavaa, lämmintä, routimatonta ja joskus myös helposti lapioitavaa. Haasteeksi karkeista kiviaineksista koostuvan pohjamaan tekee sen tehokas vedenläpäisy ja sitä kautta kuivuus sekä ravinnottomuus. Kivi ei yksistään pysty pidättämään vettä ja ravinteet huuhtoutuvat kasvien juurilta veden mukana ympäristöön.

  • Mitä rakeisempaa pohjamaa on, sitä suurempi on ongelma kosteuden pitämättömyydestä, erityisesti paahteisilla paikoilla ja kuivina kesinä.
Ratkaisuja

Alueen käyttö voidaan ratkaista ainakin kolmella eri tavalla.

  1. Korostetaan sitä, mitä ei kannata peittää eli valitsemalla alueelle kuivuutta ja paahdetta sietäviä kasveja, jotka monesti pärjäävät myös ravinteiltaan köyhähkössä maassa. Eri kokoisia kiviä lisäämällä, alueesta tulee kasvien kanssa elävä ja näkymältään vaihteleva.
  2. Kun taimille tekee kivien sekaan istutuspesiä, jotka täyttää hyvällä kasvualustamullalla, tulee kokonaisuudesta ilmeikäs. Istutusaukkoihin voi istuttamaan isojakin puita ja pensaita, jotka tekevät istutuskokonaisuudesta monikerroksisen.
  3. Jos alueelle halutaan ’normaali’ kukkapenkki, kasvualustaa muokataan lisämaalla ja eloperäisillä maanparannusturpeella ja kompostimullalla  paremmin ravinteet sekä sulamis-, sade- ja kasteluvedet pidättäväksi.

Toteuta muokkaus esimerkiksi näin:

  • Tasaa kasvualustan pohja ja levitä kivimassan päälle pohjaksi kerros savea tai moreenia. Molemmat pidättävät hienorakeisempina maalajeina vedet paremmin kasvien käyttöön.
  • Levitä pohjakerroksen päälle varsinainen istutusmulta. Kasvualustan paksuun vaihtelee kasvin koon mukaan.
    • Perennoille yleensä 30-40 cm ( kivikkokasveille 5-10 cm)
    • Pensaille vähintään 40 cm
    • Puille vähintään 60 cm.

Kuivan, lämpimän ja vähäravinteisen kasvualustan kasveja ovat kivikkokasvit, useat heinät ja havukasveista erityisesti katajat ja männyt.  Perennaystävien kannattaa etsiä aurinkoa ja paahdetta sietäviä kaunottaria.

VINKKI: Paksu multakerros ja ravinteikas maa voi joskus olla syy, miksi ominaisuuksiltaan kuivan ja paahteen kasvi ei menesty. 

KOMPOSTIMULTA

Sanaa kompostimulta viljellään puutarhasanastossa nykyisinkin runsaasti. Ei ihme, sillä se on useimmiten ilmaista kierrätyksen tuotosta ja ravinnepitoista.

Kompostimulta on biologisesti hajonnutta kasvi- ja eläinperäistä orgaanista jätettä.  Kompostipaikka ei ole sama kuin tunkio. Tunkiossa jäte mätänee hapen puuteen vuoksi ja haisee. Kompostorissa jätteen hajoaminen perustuu lukuisten pieneliöiden aktiiviseen toimintaan. Toimiva komposti ei haise!

  • 1-2 vuotias kompostimulta on jo sopivan kypsää käytettäväksi. Toimii mainiosti kasvualustan maanparannusaineena.
  • Talven yli kypsynyt kompostimulta on vielä puolikypsää. Sitä voi varovasti käyttää ainakin koriste- ja marjapensaiden katteena.
  • Saman kesän tuore kompostimulta sisältää monesti vielä massasta erottuvia kananmunankuoria ja muuta hitaammin sulavaa. Ei välttämättä mukavinta leviteltävää puutarhaan kökköjensä takia, mutta ohuina kerroksina sitäkin voi levittää esim. koristepensaiden alustoille.   

Vau! Se oli tässä taas kaikki tältä erää. Kiitos sinulle, että luit loppuu saakka. Toivottavasti kannatti.

– Marita 💚


P.S. Tiedätkö mikä on peltomullan ja kasvualustamullan ero?  Kurkkaa uteliaisuuttasi tänne.

Jaa artikkeli ystävillesi ! Sharing is caring 💚

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *