Tunnista istutusalueen maaperä

Tunnistatko puutarhasi maaperän ja tiedätkö, minkälaiseen maahan olet uusia kasveja istuttamassa? Entäs oletko tietoinen minkälainen kasvualusta olisi paras elinympäristö kasveillesi?

Onko koko multasanasto sinulle yhtä ihmetystä, etkä pysy oikein mukana, kun välillä puhutaan maasta, maaperästä, mullasta, maa-aineksista ja kasvualustasta?  

Tässä artikkelissa käydään läpi puutarhaharrastuksessa yleisimmin esiin tulevat maatyypit ja selvitellään miten näitä kasvualustoja voi muokata kasveille soveltuviksi istutusalueiksi.     

KASVUALUSTA – istutusalueen pohja ja pinta

Kun kotipuutarhuri puhuu pohjamaasta, mielessä on useimmin se kerros maasta, johon kasvit istutetaan.

Jos viherurakoitsija tai maanrakentaja puhuu pohjamaasta, kohteena on monesti varsinaisen istutusmullan alle jäävä pohjamaa.

Kasvualusta on pohjamaan ja istutuskerrosten muodostama kokonaisuus – pohja ja pinta.

Tiedätkö sinä istutuksia tehdessäsi, mitä pintamultakerroksen alla on?  Selvitys kannattaa, sillä pohjamaan rakenteilla on tärkeä merkitys kasvien hyvinvoinnille. Sanotaanhan että, kun jalat voivat hyvin, latvuskin pysyy terveenä.

Heikosti vettä läpäisevä pohjamaa 

Kasvien hyvinvointi ja talvehtiminen heikkenevät tiiviin pohjamaan päällä. Jos maasto on lisäksi kuoppainen, painanteisiin jäävä vesi kasvien tyvialueilla tukehduttaa juuristoa ja vaikeuttaa siten kasvien hapensaantia.

  • Ilmiö tulee esille varsinkin sateisina kesinä ja syksyinä.
  • Heikoimmin läpäiseviä pohjamaita ovat moreeni, savi, hieta, siltti ja turve.
MOREENI

Moreenimaa on Suomen yleisin maalaji ja koostuu keskenään sekoittuneista, usein herkästi murenevista erikokoisista kivistä – särmikkäistä kivenlohkareista hienoimpaan saveen.  Maalaji voidaan erotella vielä hienojakoisemmin sora-, hieta- tai savimoreenimaaksi, maaperässä eniten sisältävän kivilajin mukaan.

muokkausRATKAISUJA

Jos istutusalueen perusmaa on tiivistä ja herkästi routivaa moreenipohja, alusta on hyvä ensin salaojittaa. Istutuksia varten varsinainen kasvualustakerros kannattaa parantaa sekoittamalla mukaan puuttuvia maa-aineksia ja muotoilla istutusalue loivaksi kohopenkiksi.

  • Maan koostumus paranee, kun mukaan lisätään eloperäistä turvetta ja kompostimultaa. 
  • Kohopenkki- ja kumpuistutuksissa  märkä kasvualusta ei ole ongelma, eikä maahankaan tarvitse kaivaa syvintä istutuskuoppaa, kun juuriston tarvitsema kasvualusta syntyy maanpäälle sijoitettavasta multakerroksesta. 
SAVI

Savimaa on sekä hyvä että huono maa-aines kasveille.  Savi sitoo kosteutta, on ravinnerikasta ja sitoo vettä, mutta samalla se on myös routiva, kova ja varsinkin keväällä talvimärkänä kylmä materiaali.

  • Savimaa pysyy alkukesästä pitkään viileänä.
  • On kuivuessaan kivikovaa ja märkänä ’lillua’. Molemmat ääripäät vaikeita käsitellä, lapioida ja muokata.
muokkausRATKAISUJA

Paras, helpoin ja varmin keino tehdä kukkatarha savimaalle on kohopenkki.

Mikäli istutus halutaan maanpinnan tasoille, pohjamaan muokkaus on tärkeää.

  • Savista maapohjaa ei kannata möyhiä istutusalueelta kuin istutuksen tarvitsemalta syvyydeltä.
  • Pohjamaan pintaa tasattaessa, pintakallistuksen suunta tulee olla keskeltä reunoille ja rakennuksesta ulospäin.

Savimaan koostumus paranee, kun siihen sekoitetaan eloperäisiä lannoitteita ja kalkittua turvetta, kompostia sekä tarvittaessa soraa tai jotain savea karkeampaa kiviainesta. Rouheisempi perusmaa on kuohkea ja vähemmän routiva.

TURVE

Pihan ollessa vanhaa metsänpohjaa, perusmaa todennäköisesti huokoista ja luonnostaan hapanta turvepohjaista maata, joka on usein myös kylmää ja sateiden jälkeen pitkään märkää.

Kuntta on tälläiselle pihalle toimivin ratkaisu, esimerkiksi nurmikon tilalle, sillä useimmat puutarhakasvit ja nurmikko eivät menesty metsämaan luontaisesti happamassa maassa.

muokkausRATKAISUJA

Turvepohjainen perusmaa pidättää hyvin vettä, mutta sen kantavuus on heikko, eikä se kestä kovaa kulutusta.

  • Kantokyky puutarha-alueella paranee, kun maahan sekoittaa mm. kompostimulta sekä rouheisempia kiviaineksia (hiekkaa, soraa, savea). 
Varmimmat kasvit entiselle metsämaalle ovat  happamassa maassa menestyviä.
  • Useimmat havukasvit, alppiruusut ja hortensiat viihtyvät happamassa maassa.  Istutuskuopan lisämullaksi sopii näille kasveille hapan havu-rodomulta.

Vedet läpäisevä pohjamaa

Louhikko istutusalueena on ilmava, lämmin, routimaton. Kiviainespohjainen pohjamaalla on hyvä vedenläpäisykyky, mutta samalla maa on kasveille herkästi kuiva ja ravinteiltaan laiha.

muokkausRatkaisuja

Alueen käyttö voidaan ratkaista ainakin näillä tavoin:

  1. Keskitytään siihen, mikä toimii luonnostaan eli valitaan alueelle kuivuutta ja paahdetta sietäviä kasveja, jotka monesti pärjäävät myös ravinteiltaan köyhähkössä maassa. Eri kokoiset kivet kasvien lomassa antavat elävyyttää ja vaihtelua näkymään.
  2. Muokataan kasveille kivien sekaan niiden menestymiselle paremmin soveltuvia multapesiä istutuspaikoiksi. Sommittelemalla istutustilat kivien keskelle, kivikasa saa mukasti ilmettä. Multapesiin voi istuttamaan isojakin puita ja pensaita, jolloin istutuskokonaisuudesta tulee myös monikerroksinen.
  3. Jos alueelle halutaan ’normaali’ kukkapenkki, istutusalue tehdään kohopenkkina ja käytetään kasvualustana hyvälaatuista lisämaata.

Kohopenkin perustus voidaan toteuttaa esimerkiksi näin:

  • Istutusalueen pohja tasataan reunojen suuntaa kallistavasti, kivimassan päälle levitetään alustan pohjaksi kerros savea tai moreenia. Molemmat pidättävät hienorakeisempina maalajeina vedet paremmin kasvien käyttöön.
  • Pohjakerroksen päälle levitetään varsinainen istutusmulta.

Kasvualustan paksuun vaihtelee kasvin koon mukaan.

Minimimäärä kasvualustamultaa per kasvilajisto: 

    • Perennat 30-40 cm. Kivikkokasvit 5-10 cm, Pensaat 40 cm, Puut 60 cm

Kuivan, lämpimän ja vähäravinteisen kasvualustan kasveja ovat kivikkokasvit, useat heinät ja havukasveista erityisesti katajat ja männyt.

KOMPOSTIMULTA

Kompostimulta on päivän juttu puutarhoissa. Ei ihme, sillä se on useimmiten ilmaista kierrätyksen tuotosta ja ravinnepitoista.

Kompostipaikka ei ole sama kuin tunkio. Tunkiossa jäte mätänee hapen puuteen vuoksi ja haisee. Kompostorissa jätteen hajoaminen perustuu lukuisten pieneliöiden aktiiviseen toimintaan. Toimiva komposti ei haise! Kompostimulta on biologisesti hajonnutta kasvi- ja eläinperäistä orgaanista jätettä.

  • 1-2 vuotias kompostimulta on jo sopivan kypsää käytettäväksi. Toimii mainiosti kasvualustan maanparannusaineena.
  • Talven yli kypsynyt kompostimulta on vielä puolikypsää. Sitä voi varovasti käyttää ainakin koriste- ja marjapensaiden katteena.
  • Saman kesän tuore kompostimulta sisältää monesti vielä massasta erottuvia kananmunankuoria ja muuta hitaammin sulavaa. Ei välttämättä mukavinta leviteltävää puutarhaan kökköjensä takia, mutta ohuina kerroksina sitäkin voi levittää esim. koristepensaiden alustoille.   

Vau! Se oli tässä taas kaikki tältä erää. Kiitos sinulle, että luit loppuu saakka. Toivottavasti kannatti.

– Marita 💚


P.S. Tiedätkö mikä on peltomullan ja kasvualustamullan ero?  Kurkkaa tänne.

Jaa sivusto myös FB-kavereillesi 💚

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php