Istutusalueen muokkausta

Tunnistatko puutarhasi maaperän? Tiedätkö, minkälaiseen maahan olet uusia kasveja istuttamassa ja minkälaisessa kasvualustassa kasvisi parhaiten menestyvät? Vai onko koko multasanasto sinulle yhtä ihmetystä, kun välillä puhutaan maasta, maaperästä, mullasta, maa-aineksista ja kasvualustasta?  

Tässä artikkelissa ollaan kiinni kasvualustassa ja selvitellään miten erityyppisiä maaperiä voi muokata istutuksille sopiviksi.    

KASVUALUSTA – pohja ja pinta

Kun kotipuutarhuri puhuu kasvualustasta, on mielessä useimmin puutarhamulta eli se kerros maasta, johon kasvit istutetaan.

Jos viherurakoitsija tai maanrakentaja puhuu kasvualustasta, kohteena onkin monesti varsinaisen istutusmullan alle jäävä pohjamaa. Puhutaan pohjamaan ja istutuskerrosten muodostamasta kokonaisuudesta – pohjasta ja pinnasta.

  • Mietitkö sinä istutuksia tehdessäsi, mitä istutuskerroksen alapuolella on?

Jos pyörittelet päätäsi, et ole ainoa.  Tehdäänhän mittavimmat pohjatyöt ja maaston muotoilut yleensä taloa rakennettaessa, talon tarpeisiin.  Istutusalueiden pohjamaat jäävät pimentoon, täytemaan alle.

Pohjamaan rakenteilla on kuitenkin tärkeä merkitys kasvien hyvinvoinnille, joten siksi pätkä tätäkin aihetta. Sanotaanhan että, kun jalat voivat hyvin, latvuskin pysyy terveenä.

Heikosti vettä läpäisevät pohjamaat

Jos istutusalueen pohjamaa on rakenteeltaan tiivis ja kuoppainen, kasvien hyvinvointi ja talvehtiminen heikkenevät. Vettä keräävät kuopat tiiviissä maassa vaikeuttavat juuriston hapensaantia ja kasvien yleiskunto kärsii.

  • Ilmiö tulee esille varsinkin sateisina kesinä ja syksyinä.
  • Ongelmallisimmat pohjamaat ovat moreeni, savi, hiekka ja turve.
MOREENIMAA

Moreenimaa on Suomen yleisin maalaji ja koostuu keskenään sekoittuneista, usein herkästi murenevista erikokoisista kivistä – särmikkäistä kivenlohkareista hienoimpaan saveen.  Monesti ammattilaiset erottelevat moreenimaan vielä hienojakoisemmin sora-, hieta- tai savimoreenimaaksi, maaperässä eniten sisältävän kivilajin mukaan.

RATKAISUJA

Moreenimaa on tiivistä ja se routii herkästi. Moreenipohjaan tehtävä istutusalue on hyvä salaojittaa ja joko jalostaa paremmaksi muokkaamalla tai tehdä kumpuistutus, kohopenkkinä.

  • Maan koostumus paranee, kun mukaan sekoitetaan runsaasti eloperäisiä aineksia eli turvetta ja kompostia. 
  • Kun istutuksen tekee ympäröivästä maasta kohoavaksi, juuristolle jää enemmän tilaa ja mahdollinen pohjamaan märkyys ei enää aiheuta ongelmaa.
SAVIMAA

Savimaa on hyvä viljelyalusta. Savi sitoo kosteutta, on ravinnerikasta ja tehokas pohjamaan vedenpidättäjä – ehkä liiankin tehokas.  Haastavuutta savi tuo puutarhaan kovana ja kylmänä materiaalina. Se on myös vaikeasti lapioitava, kun se kovettuu kuivuessaan kivikovaksi ja on märkänä yhtä ’lillua’.

Savimaa on routivaa ja varsinkin keväällä talvikosteuden vaikutuksesta erittäin kylmää ja hitaasta lämpenevää maa-ainesta.

RATKAISUJA

Kukkatarhan perustaminen savimaallekin on helpointa tehdä kohopenkkinä, ilman kaivuita ja maanparannuksia. Istutusalue nostetaan kasveille sopivalla hyvällä mullalla riittävän paksuksi, niin juuristo ei joudu kosketuksiin kylmän pohjamaan kanssa.

Mikäli istutus halutaan maanpinnan tasoille, pohjamaan muokkauksessa on hyvä huomioida seuraavaa:

  • Savista istutusalueen maapohjaa ei kannata myöhiä kuin istutuksen tarvitsemalta syvyydeltä.
  • Pohjamaan pinta tasataan. Pintakallistuksen suuntina keskeltä reunoille ja rakennuksesta ulospäin.

Savinen maa paranee, kun siihen sekoitetaan eloperäisiä lannoitteita ja kalkittua turvetta, kompostia sekä tarvittaessa soraa tai muuta savea karkeampaa kiviainesta. Karkeampi kiviaines parantaa maan kuohkeutta ja estää saven kovettumista.

TURVEMAA

Mikäli pihapiiri on vanhaa metsänpohjaa, on maa todennäköisesti huokoista ja luonnostaan hapanta. Maan happamuus asettaa jo omat vaatimuksensa monelle puutarhakasville, mutta lisäksi turvemaa on usein kylmää ja ainakin sateisina aikoina erittäin märkää.

RATKAISUJA

Turvepohjainen perusmaa pidättää hyvin vettä, mutta sen kantavuus ja kestävyys vaatii toimenpiteitä.

  • Turvemaasta saa toimivan puutarha-alueen, kun sen happamuutta neutraloidaan lisäämällä runsaasti kalkkia ja maata muokataan rouheisemmaksi kivennäisaineilla (hiekkaa/soraa/savea).
Varmin istutusratkaisu vanhan metsämaan alueelle on toteuttaa se happamassa maassa menestyvillä kasveilla.
  • Monet havukasvit ja muun muassa alppiruusut ja hortensiat ovat happamassa maassa viihtyviä ns. kalkinkarttajakasveja.  Istutusmullaksi tällaisiin kohteisiin sopii happamat havu- ja rodomulta, joiden pH-arvo jää alle 5,5.

Vedet läpäisevät pohjamaat

Jos istutusalue on louhikossa, se on ilmavaa, lämmintä, routimatonta ja yleensä myös helposti lapioitavaa. Haasteeksi karkeista kiviaineksista koostuvan pohjamaan tekee sen tehokas vedenläpäisy ja sitä kautta kuivuus sekä ravinnottomuus. Kivi ei yksistään pysty pidättämään vettä ja ravinteet huuhtoutuvat kasvien juurilta veden mukana ympäristöön.

  • Mitä isompirakeisempaa kiviaines on, sitä ongelmallisempi kohde on. Haasteet kosteuden pitämättömyydestä korostuvat erityisesti paahteisilla paikoilla ja kuivina kesinä.
Ratkaisuja

Alueen käyttö voidaan ratkaista ainakin kolmella eri tavalla.

  1. Se mitä ei voi peittää, kannattaa korostaa eli hyväksymällä alueen luonnolliset olosuhteet. Toteutus kivikkotarhana, johon lisätään isompia kiviä mukaan elävöittämään kokonaisuutta.
  2. Nostamalla istutusalueet kummulle tai tekemällä taimille kasvualustamultaa varten erityisiä istutuspesiä. Istutusaukkoihin pystyy istuttamaan isojakin puita ja pensaita, luoden samalla istutuksille korkeampina kasveina ilmettä ja monikerroksisuutta.
  3. Muokkaamalla kasvualusta paremmin sulamis-, sade- ja kasteluvedet pidättäväksi. Kasvualustan rakenne paranee eloperäisillä aineilla. Kun maahan sekoitetaan kunnolla maanparannusturvetta ja kompostia, kasvualusta saa ’lihaa luiden ympärille’ ja rakenne paranee.

Kasveille, jotka tarvitsevat menestyäkseen kosteutta ja juuristolleen paksun multakerroksen, istutusalue muokkaus kosteutta pidättäväksi onnistuu näin:

  • Kasvualustan pohja tasataan ja päälle levitetään pohjakerrokseksi savea tai moreenia.

Savi ja moreeni pidättävät hienorakeisempina maalajeina vedet paremmin kasvien käyttöön.

  • Pohjakerroksen päälle levitetään varsinainen istutusmulta. Multapaksuus alueelle istutettavien kasvien mukaan.

Kasvualustan paksuun perennoille vaihtelee lajeittain 20-60 cm, pensaille vähintään 40 cm ja puille vähintään 60 cm.

Kuivassa, lämpimässä ja vähäravinteisessa kasvualustassa pärjäävät kivikkokasvit, useat heinät ja havukasveista erityisesti katajat ja männyt.  Perennaystävillekin löytyy vaihtoehtoja, mutta ihan kaikki niistä ei pärjää louhikoissa.

Kuivan paikan kasvien juuristo pärjää yleensä ohuessa multakerroksessa ja laihahkossa maassa. 

Paksu multakerros ja ravinteikas maa voivat olla myös kuivan maan kasveille syy heikkoon menestykseen.  

KOMPOSTIMULTA

Tässä artikkelissa on ainakin kolme kertaa mainittu maanparantajana komposti. Tähän loppuun siitä vielä palanen.

Komposti on ilmaista maanparannusainetta ja kierrätystuote. Se on biologisesti hajoavaa, kasvi- ja eläinperäistä orgaanista jätettä.  Se ei ole sama kuin tunkio. Tunkiossa jäte mätänee hapen puuteen vuoksi ja haisee. Kompostorissa jätteen hajoaminen perustuu lukuisten pieneliöiden aktiiviseen toimintaan. Toimiva komposti ei haise, vaan tuoksuu korkeintaan hyvälle mullalle.

  • 1-2 vuotta kypsynyt kompostimulta on kypsää ja mainio kasvualustan maanparannusaine.
  • Talven yli kypsynyttä puolikypsää kompostia voi käyttää koriste- ja marjapensaiden katteena.
  • Saman kesän tuoretta voi keväällä laittaa ohuen kerroksen koristepensaille.  

Vau! Se oli tässä taas kaikki tältä erää. Kiitos lukijani, että olet olemassa ja luet näitä artikkeleitani. Toivottavasti tämä kokonaisuus avasi sinulle jotain uutta puutarhan hoidosta.

– Marita 💚


P.S. Tiedätkö mikä on peltomullan ja kasvualustamullan ero?  Saat vastauksen täältä.

KIITOS, kun jaat lukemaasi eteenpäin. Sharing is caring 💚

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *