Kasvien kasvuolosuhteista ja kasvuvyöhykkeistä

Kituuko pihapiirisi komistus – hedelmäpuu tai koristepensas – kaikista toimistasi huolimatta? Syy heikkouteen ei välttämättä ole hoito, vaan kasvuolot.  

Tässä artikkelissa paneudutaan kasvien kasvuolosuhteisiin, niiden merkitykseen kasvien viihtyvyydelle ja selvitellään kysymyksiä:

  • Miten kasvupaikan pienilmasto vaikuttaa kasvivalintoihin?
  • Mitä merkitystä on menestymisvyöhykkeillä ja miten ne määritellään? 
  • Mitä tarkoittavat luontotermit, terminen kasvukausi ja tehoisa lämpötila?
Puutarhan kaunotar – omena

Kasvien geeniperimät

Suomen neljästä vuodenajasta erityisesti talvi, pakkaset ja maan routiminen tekevät ilmastostamme poikkeuksellisen raa’an monelle maailman kasville. Toisaalta ilmasto on myös onnemme, sillä  kylmissä olosuhteissamme vain osa etelän tuholaisista ja taudeista selviytyvät talvistamme.

Kasvien geenit määrittelevät niille parhaiten sopivat kasvuolosuhteet ja moni maailmalta ’tuttu’ kasvi on geenistöltään tottunut Suomen luontoa huomattavasti tasaisempiin kasvuolosuhteisiin.

Geenistö muuttuu pikkuhiljaa, joten monelle tuontikasville nopeat kasvupaikkamuutokset voivat olla liikaa, eivätkä menestyminen  talvemme yli ole mahdollista.

Mietipä millaiset lämpö-, valo- ja kasvukausiolot kasveilla on esimerkiksi Espanjassa. Vertaa olosuhteita Suomen kesään ja vaikkapa Kemin kasvuoloihin. Eroja löytyy,  vaikka läheinen Perämeri tasaakin ilmaston olosuhteita.

Rantakukka; perhos- ja mesikasvi

Kasvuvyöhykkeet

1157 km pitkä Suomi  jakautuu kahdeksaan kasvu- ja menestymisvyöhykkeeseen. 

Vyöhykejako perustuu tutkittuun tietoon ja kokemuksiin.

  • Jaon perusteina ovat tilastotiedot kasvukauden pituudesta, tehoisan lämpötilan summista ja talviolosuhteistamme.
  • Jaon tarkoituksena on selventää eri alueiden luonnonolosuhteita ja auttaa valitsemaan kullekin alueelle parhaiten menestyvät puuvartiset puut ja pensaat. 
  • Kasvuvyöhyketieto on suositus, ei takuu Suomen talvissa menestymisestä.  

Monivuotisille kukille eli perennoille ei ole käytössä erityisiä menestymisvyöhykkeitä.

  • Ruohovartisten kasvien maanpäälliset kasvustot kuolevat talven ajaksi, mutta maaperän ominaisuudet vaikuttavat kuitenkin myös niiden talvehtimiseen. 

Sama kasvi voi menestyä tai menehtyä samassa puutarhassa. 

  • Kasvit on turvallisinta istuttaa aina ympäristöään muutamaa senttiä  korkeammalle, harjumaisesti, niin vesi jää seisomaan juuristoalueelle. Näin toimiessa loppusyksyn ja talven aikana satava vesi ei pakkaudu juuristoalueelle ja pääse pakkaskausina jäätyessään tuhoamaan kasvien herkkää juuristoa ja maan pinnassa sijaitsevia kasvupisteitä.
  • Vinkkejä perennojen talvikestävyydelle ovat mm.  
    • Hyvin talvenarka: Puutarhakasvi ei siedä (pitkäaikaista) kovaa pakkasta ja lumetonta talvea. Ruukkukasvi on turvallisin talvettaa viileässä (+5ºC) ja kuivassa sisätilassa.
    • Talvenarka: Kasvin juuristo on herkkä pitkäkestoiselle kosteudelle. Kohoistutus on erityisen tärkeä
KASVUVYÖHYKKEET – suomalainentaimi.fi

 

Vyöhyketutkimuksissa on käytössä säätieteilijöiden keräämä tieto termisistä kasvukausista ja tehoisasta lämpötilasummasta.  

Termisen kasvukauden rajaluku +5 °C

  • Mittaus alkaa keväällä, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy yli rajaluvun vähintään 10 vrk ja lumet ovat sulaneet aukeilta paikoilta.
  • Mittauskausi päättyy syksyllä, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi rajaluvun alle tai kun maa peittyy pysyvän lumipeitteen alle.

Tehoisan lämpötilan summa

  • Tehoisan lämpötilan summa kertyy päivistä, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää rajaluvun.
  • Lämpötilasummaan lisätään rajaluvun (+5 °C) ylittävä osa.
  • Kun vuorokauden keskilämpötila jää rajaluvun alapuolelle, kasvukausi pysähtyy tilapäisesti. Summa ei kasva eikä vähene.

MITÄ KASVI TARVITSEE KASVAAKSEEN?

Kasvi kasvaa sulassa maassa ja riittävässä lämmössä.

  • Esimerkkinä puille tehoisan lämpötilan summa on vähintään 600.
  • Suomen pohjoisin Ylä-Lapin alue kuuluu VIII-vyöhykkeeseen. Siellä termisen kasvukauden pituus on alle 105 vrk ja tehoisan lämpötilan summa alle 600.
  • Suomen keskipaikkeilla sijaitsevalla IV-vyöhykkeellä, termisen kasvukauden pituus on 165-175 vrk ja tehoisan lämpötilan summa 1200-1300.

Miksi Suomineidon päälaella ei kasva timanttituijia?

Timanttituija (Thuja occidentalis ’Smaragd’) on pakkasherkkä, kaunis ikivihreä havupuu. Sen menestymisvyöhykkeeksi suositellaan alueita I-III(IV). Keskisessä Suomessa ja esimerkiksi eteläpohjanmaan III-V -vyöhykkeillä kasvaessaan, tämän pikkupuun menestyminen on epävarmaa. Varsinkin, jos kasvupaikka on talvella tuulinen ja maaperä kylmää ja tiivistä savimaata.

TONTIN PIENILMASTON MERKITYS 

Kasville suositeltu menestymisvyöhyke kertoo yleisellä tasolla kasvin kestävyydestä, sillä mitä korkeampi aluevyöhykesuositus (I-VIII) on, sitä sitkeämpi laji on kyseessä.

Vyöhykkeiden sisällä ja jopa omassa pihassa,  ympäristö sekä maasto- ja maaperäolosuhteet saattavat vaikuttaa merkittävästi kasvin menestykseen. Suojaisessa paikassa voi arkakin kasvi menestyä loistavasti suositeltua vyöhykettä pohjoisempanakin ja vastaavasti kovin tuulinen, varjoinen ja kylmä kasvualusta voivat olla kasvin menestymiselle liikaa, vaikka menestymisvyöhyke olisikin ’oikea’.

PARHAIMMAT JA VAIKEIMMAT KASVUPAIKAT

Paras paikka istutettaville kasveille on havumetsän reunassa sijaitseva hiekkainen multamaa, järveen viettävässä lounaisrinteessä. Alue on lämpimämpi kuin lähellä oleva avoin peltotontti.

Vaikeahko kasvupaikka kasvien kannalta on avoin ja varjoinen savimaatontti, koska siellä ei ole  kasveille valmiina tuulisuojaa ympärillään ja maaperä on kylmää. Lisäksi haastava paikka kasveille on rakennusten katveisiin koko päiväkaudeksi jäävät alueet. 

  • Varjoinen alue on muuta ympäristöään viileämpi ja jos tilaan osuu vielä pohjoistuuli,  puutarhakasvien valinnoissa kannattaa olla erityisen tarkka. 
  • Ainakin hyötytarhalle ja hedelmäpuille kannattaa etsiä tontilta aurinkoisin paikka ja varjopaikkoihin hankkia kohteeseen mieluummin sitkeitä koristekasveja, joille menestymisaluesuositus ulottuu ainakin yksi vyöhyke omaa aluetta pohjoisemmaksi. Oma alue IV > kasville suositus esim. I-V(VI).
  • Tuulisen pihan pienilmastoa saa parannettua mm. tuulisuojaa antavilla aitarakenteilla, nopeakasvuisilla puilla ja pensailla. 
Savimaa- tiivistä-kylmää- ravinteikasta – vettä pidättävää

Maaperältään kasveille haasteellisin on tiivis savimaa. Jos paikka on lisäksi kovin tuulinen ja aurinkoinen, maa myös kuivuu silloin herkästi.

  • Vaikka ravinteikas savimaa on osalle kasveista suoraan sopiva maaperä kasvulle, valtaosalle maan parantaminen kuohkeammaksi on kuitenkin tarpeellista.
  • Salaojittamalla istutusalueiden alustat, kasvualustaan saadaan enemmän läpäisevyyttä.
  • Lisäämällä maahan kalkkia, turvetta, kompostimultaa ja karkeampia kiviaineksia, maan koostumus muuttuu lämpimämmäksi ja kuohkeammaksi.

Kiitos lukijani. Toivottavasti sai artikkelista lisätietoa kasvuvyöhykkeiden merkityksestä ja vinkkejä oman puutarhasi hoitoon. (Artikkeli päivitetty 26.3.2024)

-Marita 💚

 

Jaa sivusto myös FB-kavereillesi 💚

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php