Katse kasvuolosuhteisiin

Mikäli pihapiirin komistus – hedelmäpuu tai koristepensas – kasvaa kaikista hoitotoimista huolimatta kituliaasti, voi syy ollakin kasvuolosuhteet, eikä hoidon laatu.  

Tässä artikkelissa paneudutaan kasvien kasvuolosuhteiden merkitykseen kasvien viihtyvyydelle. Selvitellään vastauksia kysymyksiin:

  • Miten kasvupaikan pienilmasto vaikuttaa kasvivalintoihin?
  • Mitä merkitystä on menestymisvyöhykkeillä ja miten ne määritellään? 
  • Mitä tarkoittaa terminen kasvukausi sekä tehoisa lämpötila?
Puutarhan kaunotar – omena

KASVIEN GEENIPERIMÄT JA LEMPIPAIKAT

Suomalainen luonto on kasveille rankka ja rajoitteinen paikka. Onneksemme ilmasto toimii raakuudessaan myös monen kasvitaudin suojana, kun etelän tuholaiset ja taudit eivät selviydy meidän pakkasista.  Samasta syystä meillä menestyvien kasvien määrä on kohtuullisen rajallinen ja kaikista ilmastonmuutosuhista huolimatta, todennäköisesti pysyykin sellaisena.

  • Ulkomailta tuotettujen kasvien menestyminen on meillä epävarmaa, koska niiden ’geenimuisti’ alkuperäisistä kasvuoloista poikkeaa merkittävästi meidän olosuhteista. Useimmat kasvit ovat tottuneet tasaisempiin oloihin, kuin mitä meidän lumen ja roudan maa voi tarjota.

Mietipä millaiset lämpö-, valo- ja kasvukausiolot kasveilla on Espanjan lämmössä, Fuengirolan rannoilla. Vertaa olosuhteita Suomen kesään ja vaikkapa Kemin kasvuoloihin. Vähän on eroa, vaikka (Perä)meri lähellä onkin.

Rantakukan terävä hoitaja

Kasvuvyöhykkeet

Suomessa kasvuvyöhykkeet tarkoittavat pitkän maamme (1157 km) kahdeksaa vyöhykealuetta.

Kasveille suositeltavat menestymisvyöhykkeet perustuvat tutkimuksiin ja kokemuksiin. Niiden tarkoitus on auttaa kuluttajia valitsemaan eri alueiden luonnonoloihin parhaiten sopivat puuvartiset koristekasvit ja hedelmäpuut. Arvioissa on huomioitu kasvukauden pituus ja talviolosuhteet.

Perennoilla ja kausikasveilla ei ole menestymisvyöhykeluokkia

Monivuotisille kukille ei ole menestymisvyöhykkeitä, mutta niilläkin on keskinäisiä kestävyyseroja.

  • Talveksi maanpäälliseltä kasvustoltaan kuolevien perennojen menestymistä heikentävät eniten maan liiallinen märkyys, lumipeitteen vähyys sekä lajille liian lyhyt kasvukausi.

Vyöhykejako perustuu

  • kasvukauden pituuteen
  • tehoisan lämpötilan summaan
  • talviolosuhteisiin
Kasvuvyöhykkeet Lähde:suomalainentaimi.fi

KASVUN TARPEET

Kasvu tarvitsee sulan maan ja riittävästi lämpöä. Menestymisvyöhykkeiden arvioinnissa käytetään apuna säätieteilijöiden keräämiä tietoja termisistä kasvukausista ja tehoisasta lämpötilasummasta.   

Termisen kasvukauden mittauksen rajaluku on +5 °C.

  • Mittaus alkaa keväällä, kun vuorokauden keskilämpötila on noussut pysyvästi vähintään 10 vrk:n jaksolla yli rajaluvun ja lumet ovat sulaneet aukeilta paikoilta.
  • Kausi päättyy syksyllä, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi rajaluvun alle tai kun maa peittyy pysyvän lumipeitteen alle.

Tehoisan lämpötilan summa kertyy päivistä, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää rajaluvun.

  • Lämpötilasummaan lisätään rajaluvun (+5 °C) ylittävä osa.
  • Vuorokauden keskilämpötilan jäädessä kasvukaudella rajaluvun alapuolelle, kasvukausi pysähtyy silloin tilapäisesti. Summa ei kasva eikä vähene.

MITATTUA TIETOA

  • Puun kasvun tarvitsema tehoisan lämpötilan summa on vähintään 600.
  • Suomen pohjoisin VIII-vyöhyke sijaitsee Ylä-Lapissa, jossa termisen kasvukauden pituus on alle 105 vrk ja tehoisan lämpötilan summa alle 600.
  • Vyöhykkeellä IV termisen kasvukauden pituus on keskimäärin 165-175 vrk ja tehoisan lämpötilan summa 1200-1300.

Tässä ehkä syitä, miksi Suomineidon päälaelta ei löydy timanttituijia (Thuja occidentalis ’Smaragd’), joiden menestysvyöhykkeeksi on määritelty yleisimmin I- III(IV). Eteläpohjalaisissa puutarhoissakin, vyöhykkeet III-V ovat ainakin tuulisilla savimailla menestymisen raja-alueita.

TONTIN PIENILMASTON MERKITYS 

Kahdeksan vyöhykkeen jako on yleistietoa kasvien kestävyydestä. Mitä ylempänä Suomineitoa kasvi pärjää, sitä sitkeämpi laji tai lajike on kyseessä.

Vyöhykkeiden sisällä erilaiset ympäristöt, maastot ja maaperät vaikuttavat lisäksi merkittävästi kasvin menestykseen. Suotuisassa pienilmastossa voi arkakin kasvi pärjätä loistavasti suositeltua aluetta pohjoisempanakin ja vastaavasti rankemmissa olosuhteissa, sitkeäkin kasvi voi menehtyä, vaikka menestymisvyöhyke olisikin ’oikea’.

AURINKOINEN LOUNAISRINNE

Paras paikka puutarhalle ja hedelmätarhalle on havumetsän reunassa sijaitseva hiekkainen multamaa, järveen viettävässä lounaisrinteessä. Alue on monesti lämpimämpi kuin samalla paikkakunnalla oleva peltotontti.

TUULTA JA VARJOA 

Peltotontin haasteena on usein tuulisuus. Jos istutusalue jää vielä rakennusten muodostamille varjopaikoille pitkäksi aikaa päivästä, kannattaa puutarhan suunnitteluun ja kasvien valintoihin käyttää kunnolla aikaa.

Varjoinen alue on aina muuta ympäristöään viileämpi ja mikäli tuuli vielä tuivertaa alueelle pohjoissuunnalta, voi hedelmätarhan perustamisen lähes unohtaa. Lajeiksi kannattaa valita koristekasveja, joiden menestymisalueeksi on ilmoitettu ainakin yksi vyöhyke omaa aluetta pohjoisemmaksi (oma alue IV > valitun kasvin suositus esim. I-V).

Tuulisen pihapiirin pienilmastoa saa parannettua aitarakenteilla, puilla ja pensailla. Tuulen suojassa hedelmäpuillakin on paremmat olosuhteet ja myös pölyttäjät viihtyvät siellä paremmin.

Savimaa- tiivistä-kylmää- ravinteikasta – vettä pidättävää

 SAVINEN MAA 

Mikäli kasvupaikka on aurinkoinen ja suojassa pohjoistuulilta, mutta perusmaa on savinen, tilanne kohenee maanparannuksilla.

Istutusalueen salaojitus ja maan muokkaus eloperäisemmäksi, parantaa maan lämpötilaa ja kuohkeutta.  Kylmän ja tiiviin savimaan maanparannus toteutetaan sekoittamalla maahan kalkittua turvetta, kompostimultaa ja karkeampia kiviaineksia.


Kiitos lukijani. Aihe termisestä kasvukaudesta, tehoisasta lämpötilasummasta, kasvuvyöhykkeistä ja pienilmastosta päättyy tähän. Toivottavasti artikkeli oli sinulle hyödyllinen ja sait lisää tietoa kasvupaikan merkityksestä kasvien viihtyvyydelle.

-Marita 💚

Päivitys 27.3.2019 | Alkuperäinen artikkeli 29.3.2018


Onko sinulla kokemusta pieleen osuneista kasvivalinnoista? Kerro kokemuksesi ja jaa artikkelia eteenpäin.

 

KIITOS, kun jaat lukemaasi eteenpäin. Sharing is caring 💚

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *