Katse kasvuolosuhteisiin

Mikäli pihapiirin komistus – hedelmäpuu tai  koristepensas – kasvaa kaikista hoitotoimista huolimatta kituliaasti, voi syy ollakin kasvuolosuhteet, eikä hoidon laaatu. 

Onko sinulla kokemusta pieleen osuneista kasvivalinnoista? Teitkö  valinnan kasvuolosuhteet huomioiden vai pelkän ulkonäön perusteella?

Tämä artikkeli on jatkoa pihan suunnitteluun liittyvään aihepiiriin. Kerron mitä asioita puutarhaan uusia kasvihankintoja tehdessä kannattaa selvittää ja huomioida. 

Suomalainen luonto on rankka ja rajallinen paikka kasveille. Onneksemme ilmasto toimii myös monen kasvitaudin suojana, kun etelän tuholaiset ja taudit eivät selviydy meidän pakkasista.  Samasta syystä meillä menestyvien kasvien määrä on kohtuullisen rajallinen  – ja kaikista ilmastonmuutosuhista huolimatta, todennäköisesti pysyykin rajallisena.

Ulkomailta tuotettujen kasvien menestyminen on meillä epävarmaa, koska niiden ’geenimuisti’ alkuperäisistä kasvuoloista poikkeaa merkittävästi  meidän olosuhteista. Useimmat kasvit ovat tottuneet tasaisempiin oloihin, kuin mitä meidän lumen ja roudan olosuhteet voivat tarjota.

Mietipä, mitenkä erilaiset lämpö-, valo- ja kasvukausiolot kasveilla on Espanjan lämmössä, Fuengirolan rannoilla ja Suomen kesässä, Kemissä – Perämeren rannalla.

Kasvuvyöhykkeet

Kun suomalaisen puutarhan hoidossa puhutaan kasvuvyöhykkeistä, tarkoitetaan pitkän maamme (1157 km)  kahdeksaa aluetta.

Näkemykset kasvien menestymisvyöhykkeistä perustuvat kokemuksiin ja auttavat meitä kuluttajia valitsemaan eri alueiden luonnonoloihin parhaiten sopivat puuvartiset koristekasvit ja hedelmäpuut.

Perennoille (monivuotinen kukka) ja yksivuotisille kasveille ei anneta menestysvyöhyketietoja, mutta toki nekin eroavat toisistaan talvenkestävyydeltään. Talveksi  maanpäälliseltä kasvustoltaan kuolevien perennojen menestymistä heikentävät eniten maan liiallinen märkyys ja lumipeitteen vähyys.

Kasvuvyöhykkeet Lähde:suomalainentaimi.fi
Vyöhykejako perustuu
Kasvukauden pituuteen + tehoisan lämpötilan summaan + talviolosuhteisiin.

Kaikki kasvit tarvitsevat kasvaakseen sulan maan ja riittävän määrän lämpöä. Menestymisvyöhykkeiden arvioinnissa kasvukausi lasketaan säätieteilijöiden keräämistä termisistä kasvukausista ja tehoisan lämpötilasumman avulla.   

Termisen kasvukauden mittauksessa käytetään rajalukuna +5 °C.

Mittaus alkaa keväällä lumien sulettua aukeilta paikoilta, kun vuorokauden keskilämpötila on noussut pysyvästi vähintään 10 vrk:n jaksolla yli rajaluvun.

Kausi päättyy syksyllä, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi rajaluvun alle tai kun saadaan pysyvä lumipeite.

Tehoisan lämpötilan summaa kerryttää päivät, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää rajaluvun. 
Lämpötilasummaan lisätään rajaluvun ylittävä osa.

Mikäli vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudella rajaluvun alapuolelle, kasvukauden katsotaan tilapäisesti pysähtyneen. 
(Summaa ei kasva eikä vähene.)

Tutkimusten mukaan esimerkiksi puut tarvitsevat kasvaakseen tehoisan lämpötilan summana vähintään 600.

Tilastojen mukaan Ylä-Lapissa, Suomen pohjoisimmalla VIII-vyöhykkeellä, termisen kasvukauden pituus jää alle 105 vuorokauden ja tehoisa lämpötilasumma alle 600.

Etelä-Pohjanmaan alueella tehoisan lämpötilan summa on keskimäärin 1200-1300 ja termisen kasvukauden pituus 165-175 vrk.

Tässä ehkä syy, miksi Suomineidon päälaelta ei kovin montaa timanttituijaa   (Thuja occidentalis ’Smaragd’) löydy. Eteläpohjalaisissa puutarhoissakin sen menestyminen on monissa olosuhteissa epävarmaa  😉.

Timanttituija | Vyöhyke: I-IV | Lähde: www.tahvoset.fi

Ilmatieteenlaitoksen sivuilta pystyt tarkistamaan oman paikkakuntasi kasvuvyöhykkeen tästä linkistä ja kasvukausitilastoja löytyy täältä. 


Tontin pienilmasto ratkaisee kasvin lopullisen menestymisen

Kahdeksan vyöhykkeen jako on  karkea yleisohje kasvien kestävyydestä. Mitä ylemmäksi Suomoneitoa kasvi on suositeltu, sitä sitkeämmästä lajista ja/tai lajikeesta on kysymys. Kasvin arvioidaan pärjäävän suositellulla vyöhykkeellä, alueen kasvukauden pituus ja talviolosuhteet huomioiden.

Vyöhykkeiden sisällä erilaiset kasvupaikat voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi kasvin menestykseen. Suotuisassa pienilmastossa voi arempikin kasvi pärjätä suositeltua aluetta pohjoisempanakin loistavasti ja vastaavasti  rankemmissa olosuhteissa, ilo kasvista voi jäädä lyhyeksikin.

Paras paikka puutarhalle on järveen viettävä lounaisrinne hiekkamaalla, jonka taustalla on havumetsä🍏.

Jos uudelle puuvartiselle kasville suunniteltu kasvupaikka on lämmin, tuulelta suojattu ja mahdollisesti vielä kohopenkissä ja vesistön lähellä, voi herkempikin yksilö menestyä kasvupaikallaan pitkäänkin.

Esimerkkinä etelän suuntaan avautuva suojaisa ja lämmin IV-alueen hedelmäpuutarha, jossa I-III vyöhykkeille suositeltu syyslajike 'PUNAINEN MELBA' voi viihtyä loistavasti. Lajike on hyvä pölyttäjä, mutta myöhäinen hedelmän tuotannon kannalta.

TUULINEN JA VARJOINEN KASVUPAIKKA kasvupaikka

Voi olla että paikassa menestyvät vain kasvit, joiden kasvuvyöhesuositus on yksi tai kaksi pykälää omaa aluetta pohjoisempana.

Esimerkkinä IV-vyöhykkeellä sijaitsevan idän suuntaan avautuva varjoinen tontti. 

Omenapuulajiksi voi soveltua parhaiten kesäomenalajikkeet, joiden hedelmät kypsyvät satokauden alkupuolella ja vähän lyhkäisempikin kasvukausi riittää sadon tuotantoon.  

Ratkaisuksi sopisi esimerkiksi 'PIRJA'-lajike. Kestävä FinE-lajike on maukas kesäomena, jonka hedelmät kypsyvät jo elokuussa.

 KASVUPAIKKANA KYLMÄ JA SAVINEN MAA 

Tilanne paranee, kun istutusalue salaojitetaan ja maata muokataaan eloperäisemmäksi lisäämällä maahan kalkittua turvetta, kompostimultaa ja karkeampaa kiviainesta.

 

KASVUPAIKAN TUULET POHJOIS- JA ITÄSUUNNALTA 

Pihapiirin pienilmastoa kannattaa yrittää muuttaa, istuttamalla alueen reunoille isoja puita.

Isommat puut suojaavat ja lämmittävät pihaa tuulilta, jolloin pienilmasto on esimerkiksi hedelmäpuille suotuisampi.

Aina ei mene puutarhatestauksetkaan putkeen

Istutin muutama vuosi sitten IV-vyöhykkeellä sijaitsevalle suojaiselle pihallemme saksalaissyntyisiä Kiinan- ja Japaninkatajia kahteen eri paikkaan.

Lämpimällä itä-eteläsuunnalla hieman rinnemäiseen kohtaan istutetut, I-III-vyöhykkeille suositellut kaksi yksilöä lähtivät hyvin kasvamaan ja ovat kestäneet kohtalaisesti myös talven haasteet. 

Ilta-auringon puolelle ja kohopetiin istutetut eivät sitä vastoin kestäneet talviolojamme. Ensimmäisen kesän nekin pärjäsivät ihan ok, mutta seuraavana keväänä lumen alta paljarstui pari uskettunutta kuivaa torrakkaa. Eivät vihertyneet seerumeillakaan ja päätyivät lopulta silppurin ruuaksi ja kompostiin.

Näin käy välillä, mutta vastoinkäymisethän vain kasvattavat – sanotaan. 

Rantakukan terävä hoitaja

Ostatko sinä puutarhakasvisi rennosti sokkona, selvittämättä kasvin taustoja, ominaisuuksia ja suosituksia kasvupaikasta?

Tutustutan sinut puutarhamyymälöissä myytävien kasvien nimilappuihin, niin saat uutta ajateltavaa 💚 .

Mikäli haluat taimia, jotka todennäköisimmin menestyvät siellä, minne olet niitä hankkimassa, kasvien nimilappuja kannattaa lukea ja uskoa. Säästyy aikaa myöden monta euroa!

Jos ajattelet piut-paut tällaiselle neuvolle ja tarkoituksenasi on nimenomaan testata puutarhamyymälöissä pilvin pimein tarjolla olevia ihania, kauniita, eksoottisia, ehkä etelän lomamatkoillakin tavattuja paikallisissa oloissa hyvin viihtyviä uutuuksia… Ymmärrän, mutta jatkahan silti lukemista taimien nimilapuista.

Taimien nimilaput ja sisältö

Puutarhamyymälöistä on  turvallista ostaa kasveja, kun myynnissä olevat yksilöt on varustettu kuvallisilla nimilapuilla ja mahdollisesti myyntipisteissä olevilla lisäopasteilla kasvin kasvuolosuhteista, kasvutavasta jne. Lapuissa voi olla istutusohjeet ja jopa lannoitusohjeitakin. Arvokasta tietoa. Jos saat nimilapun myös mukaasi, pidä se myöhempien hoitotarkistusten varalle tallessa.

Nimilappu-käytäntö on valvottua toimintaa. Elintarvikeviraston mukaan jokainen myynnissä oleva (kotimainen tai alkuperältään ulkomainen) puuvartinen koristekasvi, hedelmä- ja marjakasvi, monivuotinen perennakukka sekä vihanneskasvi pitäisi olla varustettuna tuotteesta kertovalla informatiivisella nimilapulla.

Viherkasveilla, ruukku- ja ryhmäkasveilla sekä hyötökukkasipuleilla (amaryllis, liljat, narsissit ja tulppaanit) riittää kasvin nimen ilmoittama yhteinen nimikyltti. (Lähde: Evira)

Nimilapun ulkonäöllä ei ole merkitystä. Se voi olla yhtä hyvin paperinauha, tarra, kuvallinen kortti tms., kunhan tietoa on riittävästi.

Määräysten mukaan lapussa pitää kertoa vähittäisasiakkaalle:

Kasvin suomen- tai ruotsinkielinen nimi sekä tieteellinen nimi.
Lajike tai kasviryhmä.
Alkuperämaa/tuotantomaa sekä myyjän, pakkaajan tai viljelijän nimi.
Kuva Heisiangervon nimilapusta. Pensastaimi kuuluu Tahvoset-taimiston Kestävästi kotimainen -tuotteisiin.
Kestävästi kotimaiNen

Kotimaisen laatutaimen tunnistaa merkeistä   sekä suomalaisen taimivalion tunnuksesta  FinE .

Nämä merkit takaavat, että taimi on varmasti suomalainen ja testattu ankarissa kasvuoloissamme.  Se on jo taimistolla sopeutunut oloihimme ja on kestävä. Tunnus myönnetään tarkoin valituille koristekasveille sekä marja- ja hedelmälajikkeille. Merkki takaa, että kasvin lisäys on tehty ilmastonkestävyydeltään ja käyttöominaisuuksiltaan tutkituista ja tautitestatuista emokasveista.


Kiitos taas lukijani, että luet pohdintani loppuu saakka. Varaa seuraavalle taimiostoreissullesi vähän enemmän aikaa. Sillä uskon, että nimilapujen sisältöön tutustuminen vie ajastasi osan.

Ihan loppuun vielä vinkki narsissien monipuolisuudesta

Narsissit ovat sipulista latvaan niin myrkyllisiä, etteivät hiiret ja myyrätkään koske niihin. Istuttamalla sipulit kukkatarhaan, saat kauniin kevätkukkatarhan ja samalla miellyttävällä tavalla karkotettua myyrät pysymään pois tulppaani- ja krookustarhoista.

Aurinkoisia ajatuksia puutarhan pariin !

-Marita

Pääsiäismuistona Tete A Tete-narsisseja, rairuohoa ja ohranversoja.
P.S. Jos löydät lomareissuilla ostettavaa maailmalta, voi Euroopan alueelta tuoda oman pihan tarpeisiin pieniä määriä.
 
Jos löytösi on peräisin esimerkiksi Ruotsin reissulla, varmista kasvuvyöhyke. Ruotsin vyöhyke V vastaa meillä vyöhykettä III.
 
Tarkempaa tietoa kasvien tuontiehdoista löytyy Eviran sivuilta.

 

Piditkö sisällöstä? KIITOS, kun jaat lukemaasi eteenpäin. Sharing is caring 💚 -Marita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *