Kausivaloista jouluvaloihin

Kodin jouluvalmisteluja

Joulunaika lähestyy, kotipihat täydentyvät lisäsomistuksilla ja kausivaloilla. Ajatukset ja mieli virittäytyvät kohti loppuvuotta.   

Pihoille ilmestyvät kynttilälyhdyt ovat merkkejä joulun odotuksesta. Joulu(kausi)valot ilmestyvät lyhtyjen seuraksi ja syksyn synkkä pimeys katoaa. Viimeistään Itsenäisyyspäivänä valovarustelu pääsee todelliseen vauhtiin. Ikkunoille ilmestyvät kynttilät juhlistavat suomalaisten isoa juhlaa. 

Joulumielen herättäjät

Vaikka elämäntilanteet muuttuvat, joulu näkyy ja tuntuu kaikkialla.  Juhlapäiviin valmistautuminen herää kullakin omalla tavallaan. Toisilla joulu alkaa jo lokakuussa, toiset hiljentyvät joulurauhan julistuksella.  

Oma joulumieleni heräilee päivien hämärtyessä, marraskuun lopulla.  Aloitan hommailut asettelemalla pihaan muutaman kausijouluvalon ja jatkan somistusta sisällä ja ulkona joulukuussa. 

Kun ollaan lähempänä joulua, ’pieni’ hässäkkä syntyy herkästi esimerkiksi kuusen tai joulukukkien kanssa.  Siksi ajattelinkin kertoa tässä vaiheessa muutaman joulun valmisteluja helpottavan vinkin näistä. 

Piparitonttujen koti
joulu ilman jatkuvaa neulasten lakaisua

Luulen että jokainen arvostaa joulukuusta, joka ei pudota neulasiaan lattialle. Tällaisen kuusen saa parhaiten kotiinsa, kun puu on kaadettu ’oikeaan aikaan’, joulua edeltävän neljän viikon aikana, kun kuu on kasvussa.

  • Nousevan kuun vaiheessa kaadetun metsäkuusen solunesteet ovat puun rungossa ja oksissa ja puu kestää luonnon oman nesteytysjärjestämän avulla pitkään ’hengissä’. Sisällä, kuusenjalassa puu selviytyy vähemmällä vedellä, oksisto pysyy tanakkana ja neulasetkin tiukemmin kiinni oksissa.

Kuun kierto ja siten myös kuusen parhaat kaatohetket vaihtelevat vuosittain. Paras kaatoaika alkaa joka vuosi uudenkuun jälkeisestä päivästä ja kestää siitä 10 vrk. Uuden kuun hetki on merkattu useimpiin kalentereihin mustana pallona ⚫.

JOULUKUUSEN ensimmäinen hyvä kaatopäivä 
 2017 19.12. 
 2018 08.12. 
 2019 27.11. 
 2020 15.12. 
 2021 05.12. 
2022 25.11.

Lisää kuun kierron vaikutuksista joulukuuseen ja sen hoitoon on täällä

joulu pienten lasten ja lemmikkien kanssa

Uteliaat silmäparit ja nuuhkivat lemmikkien kuonot tutkivat tarkkaan kodissa tapahtuvia muutoksia. Sormet ja suut hakevat uusia kokemuksia!

Ennakoimalla kodin vaaran paikat, varmistat ratkaisuillasi jokaiselle turvallinen joulu.

Kodin kruunaavat kukat kuuluvat joulun kattauksiin ja sisustuksen viimeistelyyn.  Kukat ovat kauniita katsella, mutta osa saattaa aiheuttaa kosketuksesta tai maistelusta ikäviä seurauksia, kuten ihoärsytystä ja mahakipua.

Alla muutama jouluajan kasvi omassa ryhmässään.

Myrkyttömiä

Ardisia (punaisia marjoja)

Joulukaktus, Orkidea, Tulilatva

Kuusi (huonekuusi)

Lievästi myrkyllisiä   

Joulutähti, Syklaami, Atsalea 

Kataja, Muratti, Misteli

Huomasithan listalta kotiemme yleisimmän joulukukan – Joulutähden! 

Vanha uskomus Joulutähden myrkyllisyydestä on pitkälle nykyoppien mukaan virheellinen, sillä kasvin aiheuttamat ärsytysoireet ovat erittäin lieviä.

Jos kukan osia maistelee, suu ja iho on toki parasta huuhdella huolellisesti ja syöty lehti voi aiheuttaa ärsytystä suussa ja pientä kipua vatsassa.  Ihokosketuksessa joulutähden irronneista lehdistä valuva valkoinen neste voi aiheuttaa herkälle iholle ja erityisesti haavaiseen kohtaan osuessaan punotusta / turvotusta. 

MYRKYLLISImpiä JOULUKUKKiA
Jouluruusu – Helleborus

Jouluruusu, hyasintti, amaryllis, ritarinkukka

Maultaan kitkerän ja karvaan jouluruusun pienenkin osan nauttiminen voi aiheuttaa polttavaa tunnetta suussa ja nielussa, lisääntynyttä syljeneritystä, mahakipua, oksentelua ja ripulia.

Suu kannattaa tällaisessa tilanteessa huuhdella ensin hyvin, juoda päälle pieni määrä vettä ja seurata, helpottaako oireet vai onko syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.   

Hyasintti, amaryllis ja ritarinkukka aiheuttavat useampia paloja syötynä vastaavia oireita. Kukkien myrkyllisin osa on sipuli.

Hätä ja huoli voivat sekoittaa jouluaikuisen pään

… tässä muutama kukkaystävän neuvo:

  1. Ennakoi vahingot.  Sijoita joulukukat niin, ettei uteliaat kädet ja kuonot ulotu niihin ja varaa lääkekaappiin varmuuden vuoksi rakeista lääkehiiltä ensiavuksi.
  2. Jos kasvia on jo ehtinyt suuhun, mutta ei vielä nielty, tilanne raukeaa suun huuhtelulla.
  3. Talleta isomman vahingon varalta puhelimeesi myrkytystietokeskuksen puhelinnumero  ja tutustu toimintaohjeisiin ennakkoon.

Vahinkojen varalle myrkytystietokeskuksen yhteystiedot:

Avoinna 24/7 | Puhelin 09 471 977 tai 0800 147 111 
Mitä tekee myrkytystietokeskus
  • Vastaa äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin ja antaa neuvoja yleisölle ja terveydenhuollon ammattilaisille.
  • Myrkytystietokeskus keskittyy ihmiskehoa kohtaaviin vaaroihin.
  • Ei hoida potilaita, ei tee myrkkymäärityksiä, ei anna yleistä lääke- tai elintarvikeneuvontaa, ei neuvo sairauksien tai allergioiden hoidossa.
  • Ei anna eläinten myrkytyksiä koskevaa neuvontaa.
tuRvallista joulua!

Terveisin, Marita 💚

 

Sivustojen jako kaverille on helppoa FB-merkkiä klikkaamalla 💚

css.php