Kropsua eväänä

Hei, meidän perheessä syödään hernekeittoa, vaikka ei torstai* olisikaan. Tässä ruokatarina hernerokasta ja pannarista.  

Hernekeitto on tuhti ja proteiinipitoinen ruoka. Maukkain kokonaisuus tulee takan jälkilämmössä pitkään kypsytettynä.

Hernerokkapäivän jälkiruoka on yleensä pannari. Meillä pohjalaisittain kropsu.

Kropsu on loistava jääkaapintyhjäysruoka. Taikinaan uppoaa niin vanhat maidot kuin kermatkin ja maku vain paranee…

tie kropsuntekijäksi

Ensimmäisinä vuosina ruskeaksi paistuneen pinnan ja pohjan väliin jäi aina epämiellyttävän kostea kerros raakaa taikinaa tai sitten lopputulos oli tiukka ja paksu pannukakku. Tuotos ei siis todellakaan ollut tavoitteiden mukainen. Se ei kumpuillut uunissa, kuten perhepiirissä joillain muilla ’kokeilla’ tapahtui.

Mutta pikku hiljaa opin herkkujälkkärin niksit ja nykyisin meidänkin uunissa kuplii.

Jos haluat kokea, miltä pohjalainen herkku maistuu, tässä ohje 💚

KIANNIMARIKON KROPSUOHJE

3-4      munaa
0,5 l    nestettä (maitoa, kermaa)
0,5 dl   sokeria
1 tl     suolaa
4 dl     vehnäjauhoja
n. 75 g  voita tai ruokaöljyä (määrä nesteen rasvapitoisuuden mukaan)

1.Sekoita (älä vatkaa) ensin munat, sokeri, suola ja nesteet keskenään. Lisää joukkoon vehnäjauhot sekä sula rasva.

2. Anna taikinan vetäytyä huoneenlämmössä noin 30 minuuttia.

3. Levitä seos leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.

4. Paista kuumassa uunissa, noin 220 °C | 20-30 minuuttia.

Kropsu on kypsää, kun pinta on kauniin kullankeltainen ja harjanteet ruskeita.

Bon Appetit, ihana lukijani!  Ei meillä räknätä. Ota vain kolomaskin pala!

– Marita 💚


P.S. Hernekeiton ja pannarin matka ruokapöytiemme *torstaiperinteeksi on karu ja juontaa kaukaa historiasta. 

Tekstilainaus MTV-Uutisten jutusta vuodelta 2014.

     Erään teorian mukaan Kustaa Vaasa määräsi 1500 -luvulla, että kaikkien kansalaisten tuli syödä hernekeittoa torstaisin. Määräyksen takana olivat verot. Siihen aikaan veroja perittiin osittain elintarvikkeiden muodossa. Keväällä verovuoden lopussa kuningas joutui usein toteamaan, että oli saanut valtavia määriä kuivia herneitä. Kuningas kyllästyi syömään hernekeittoa koko kesän, joten määräsi, että kansalaisten piti itse syödä hernekeittoa joka torstai. Näin valtavilta hernevarastoilta vältyttiin.

Toisen legendan mukaan 1500 -luvun puolivälissä hallinnut Ruotsin kuningas Eerik XIV kuoli syötyään vihollisensa myrkyttämää hernekeittoa.

Pannukakku ei ole kulkenut käsi kädessä hernekeiton kanssa läheskään yhtä pitkään, kuin viikonpäivä. Luultavimmin pannukakkua on alettu syödä hernekeiton kanssa vasta 1900-luvun alussa. Tämä johtuu siitä, että pannukakun ainesosat ovat olleet yksinkertaisesti liian kalliita kerran viikossa nautittavaksi.


KIITOS, kun jaat lukemaasi eteenpäin. Sharing is caring 💚 -Marita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *