Hernekeitto ja pannari, siinäpä suomalainen torstaipäivän perusateria. Tuhti proteiiniannos, joka jakaa mielipiteitä. Yksi tykkää, toinen inhoaa ja kolmannelle se on torstaipäivään kuuluva perusjuttu.
Itse kuulun hernekeiton tykkääjiin, jolle rokka maittaa, vaikka ei torstai olisikaan. Maukkain versio keitosta valmistuu pitkään kypsytettynä, takkapesän jälkilämmössä.
Tarinan päätähti ei tällä kertaa ole kuitenkaan hernekeitto, vaan sen jälkkäri. PANNARI – pohjalaisittain KROPSU.
Kropsu on loistava jääkaapintyhjäysruoka. Taikinaan uppoaa niin vanhat maidot kuin kermatkin. On helposti valmistetta herkku, kun vain oppii tiedostamaan sen valmistukseen liittyvät niksit. Niistä seuraavaksi.
tie kropsuntekijäksi
Muistot omista ensimmäisistä kropsuistani ovat jääneet ikuisesti mieleen. Muistan, kun ruskeaksi paistuneen pinnan ja pohjan väliin jäi aina epämiellyttävä, kostea kerros raakaa taikinaa tai sitten lopputulos oli tiukka ja paksu pannukakku. Tuotos ei siis todellakaan ollut sitä mitä tavoittelin. Taikina ei kumpuillut uunissa, kuten perhepiirissä joillakin ’kropsutaiteilijoilla’ tapahtui.
Mutta, pikkuhiljaa opin herkkujälkkärin niksit ja nykyisin meidänkin uunissa kuplii.
Jos haluat kokeilla, miltä pohjalainen herkku maistuu ja miten se tehdään, tässä ohje 💚
KIANNIMARIKON KROPSUOHJE 3-4 munaa 0,5 l nestettä (maitoa, kermaa) 0,5 dl sokeria 1 tl suolaa 4 dl vehnäjauhoja n.75 g voita tai ruokaöljyä (määrä nesteen rasvapitoisuuden mukaan) 1. Sekoita (älä vatkaa) ensin munat, sokeri, suola ja nesteet keskenään. Lisää joukkoon vehnäjauhot sekä sula rasva. 2. Anna taikinan vetäytyä huoneenlämmössä noin 30 minuuttia. 3. Kaada seos leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. 4. Paista kuumassa uunissa, noin 220 °C | 20-30 minuuttia. Kropsu on kypsää, kun pinta ja pohja ovat kauniin kullankeltaiset ja pintaharjanteet ruskeita.
Bon Apetit, ihana lukijani! Ei meillä räknätä. Ota vain kolomaski pala!
– Marita 💚
P.S. Hernekeiton ja pannarin matka ruokapöytiemme torstaiperinteeksi on karu ja juontaa kaukaa historiasta.
Tekstilainaus MTV-Uutisten jutusta vuodelta 2014.
Erään teorian mukaan Kustaa Vaasa määräsi 1500 -luvulla, että kaikkien kansalaisten tuli syödä hernekeittoa torstaisin. Määräyksen takana olivat verot. Siihen aikaan veroja perittiin osittain elintarvikkeiden muodossa. Keväällä verovuoden lopussa kuningas joutui usein toteamaan, että oli saanut valtavia määriä kuivia herneitä. Kuningas kyllästyi syömään hernekeittoa koko kesän, joten määräsi, että kansalaisten piti itse syödä hernekeittoa joka torstai. Näin valtavilta hernevarastoilta vältyttiin.
Toisen legendan mukaan 1500 -luvun puolivälissä hallinnut Ruotsin kuningas Eerik XIV kuoli syötyään vihollisensa myrkyttämää hernekeittoa.
Pannukakku ei ole kulkenut käsi kädessä hernekeiton kanssa läheskään yhtä pitkään, kuin viikonpäivä. Luultavimmin pannukakkua on alettu syödä hernekeiton kanssa vasta 1900-luvun alussa. Tämä johtuu siitä, että pannukakun ainesosat ovat olleet yksinkertaisesti liian kalliita kerran viikossa nautittavaksi.
