Loppukesän puuhaa puutarhassa

On elokuu ja puutarha odottaa loppukesän puuhia.  Talven lähestymisestä viestittävät ihastuttavan kirkkaat punasävyiset ruskavärit ovat palanneet  pensaiden lehdille.  Värimuutos kertoo syyslannoituksen ajankohdan olevan käsillä.

Tämä tarina sisältää asiaa puutarhakasvien hoitoajoista keväästä syksyyn, istutusalueiden lannoituksesta sekä puiden leikkauksista. 

Mustaherukan sato valmistuu

Kauniin kesän 2018 muistot ovat loistava esimerkki kasvikunnan joustavuudesta ja muokautumista erilaisiin luonnon muokkaamiin olosuhteisiin. Kuumuus ja kuivuus nopeuttivat kasvien kehitystä ja monien kukkien kukinta-aika jäi melkeinpä harmillisen lyhyeksi.

Toisaalta lämmin kesä  ehti kypsyttää myöhäisimmätkin kukkijat kukkimaan viimeistä kukannuppua myöden.

Kun puutarhakasvit valitaan ja istutetaan kasvupaikkavaatimukset huomioiden, hoitoa ei yleensä tarvitse suurestikaan muuttaa sääolojen takia. 

Toki keväällä istutettuja kasveja pitää kuivina jaksoina kastella enemmän, mutta muuten kasvit mukautuvat olosuhteisiin äärettömän taitavasti. 

Syvään maahan perustettu nurmikkokin jaksaa yleensä vihertää koko kasvukauden, ilman erityishoitoja tai kasteluja. Ja antoihan hellekesä myös lepoaikaa nurmikon leikkaajille. 😆. Kestäähän pidempi heinä paremmin kuumuutta.  

LANNOITUS

Keväällä enemmän typpeä, syksyllä fosforia ja kaliumia

Keväällä, maan sulamisen jälkeen kasveille annettava typpipainotteinen lannoitus (NPK) on puutarhahoidon tärkeimpiä töitä. Typpilannoite herättää kasvit lepokaudesta pirteään kasvuun.

Keväällä lannoitteet istutusalueille on hyvä sekoittaa pintamultaan yhtä aikaa muun kevätsiistimisen yhteydessä.
 
1-2 sentin kerros uutta elinvoimaista multaa antaa lisäpotkua kasveille. Istutusalustat tulevat hoidetun näköisiksi ja suojaavat samalla lannoitteissa mukana olevan typen haihtumiselta.

 

Keväällä NPK – syksyllä PK

Syksyllä lannoitteet annetaan kasveille kasvukauden loppupuolella. Lannoituksen ajankohdan aikaisuus voi joskus yllättää.

Syyslannoitteet (PK) ovat typettömiä (N) ja voidaan antaa kaikille kasveille yleislannoitteena. Erityisen tärkeää syyslannoitus on herkimmille kasveille, kuten ruusut sekä marja- ja hedelmäsatoa tuottaville lajeille.  Lannoitteen sisältämien fosforin ja kaliumin tehtävänä on vahvistaa  kasvien juuristoa. Terve ja vahva juuristo kestää paremmin sekä talvea että kylmää. Lannoite tehostaa myös seuraavan kesän kukintaa sekä  marja- ja hedelmäsatoa.

Sama ajatus toimii sipulikukkien kanssa. Keväällä kukkivien sipulikukkien juuristolle suositellaan kukinnan jälkeen pitkävaikutteisen syyslannoitteen käyttöä. Sipulit keräävät lannoitteista uutta voimaa seuraavan kevään kukintaan.

Muista syyslannoituksen ajoitus!

Kun lannoitus ajoitetaan elokuulle, kasvit ovat vielä kasvumoodissa ja juuristo ehtii hyvin hyödyntämään annetut lisävoimat.

Jos muistat lannoituksen lehtien jo varistellessa maahan, voi toimenpiteen jättää siltä syksyltä väliin. Lehdettömien kasvien juuristo ei enää hyödynnä lannoituksesta saatavia ravinteita ja hoitotoimi menee käytännössä hukkaan.
Annostelussa yleensä vähemmän on enemmän

Mitä tehokkaammin puutarha haravoidaan syksyisin puhtaaksi, sitä enemmän joudutaan turvautumaan ostolannoitteisiin. Puista ja pensaista tippuvat lehdet toimivat loistavina luonnonlannoitteina puutarhassa. Mietithän jatkossa, mikä hyöty kuivista lehdistä olisi puille ja pensaille, kun rapsuttelet ne juurten ympäriltä pois 🍂.

Säkkilannoitteiden annostelussa  kannattaa olla tarkka ja noudattaa valmisteiden tuoteselosteissa olevia ohjeita.  Liikalannoitus voi pahimmillaan polttaa kasvien juuriston, jolloin kasvi kuolee. Ja sitähän ei yksikään puutarhanhoitaja tavoittele🍃.

Hyödynnä sääolosuhteet

Lannoitteet sulavat kasvien käyttöön kosteasta maasta. Paras hetki levitykselle onkin juuri ennen sadetta.  Jos vesisateista ei saa apua, juuristo kannattaa kastella annostelun jälkeen kunnolla. Näin lannoitteet sulavat paremmin multaan, juuriston hyödynnettäväksi.

Kuivana kautena kätevä tapa hoitaa lannoitus, on käyttää veteen liuotettavia lannoiteita. Silloin kastelu ja lannoitus hoituvat yhdellä toimenpiteellä. Tuttu tapa monelle kesäkukkien lannoittamisesta.

Muista lannoitteista! 
Keväällä kasvien kasvua edistävän typpilannoitteen kirjainyhdistelmä on N-P-K. 
Syksyllä kasvun ollessa vielä vauhdissa ja lehdet kiinni oksissa, kirjainyhdistelmä on typetön P-K.

KALKITUS

KALKKI VÄHENTÄÄ MAAN HAPPAMUUTTA  

Kalkki ei ole lannoite, vaan emäksinen yhdiste, jolla vaikutetaan maan happamuuteen. Maaperää voidaan periaatteessa kalkita koska tahansa sulan maan aikaan ja syksy on tähän monesti hyvää aikaa. Syksyllä maa on kosteaa ja kalkki sulaa siihen tehokkaasti. Esimerkkinä nurmikon ylläpitokalkitus, joka voidaan tehdä syksyn viimeisimpänä toimena. Vaikka ensilumia odotellessa.

Kalkki nostaa meillä tyypillisen happaman maan pH-tasoa ja edesauttaa lannoitteiden imeytymistä maaperään ja kasvien juuriston käyttöön.

Useimmat kukkivat kasvit hyötyvät kalkituksesta, kunhan annostelu on kasvien ja maaperän tarpeiden tasolla. Liiallinen kalkitus voi nostaa maan pH-tasoa liian emäksiseksi, jolloin osa kasveista ei pysty hyödyntämään ravinteita ja alkavat voida pahoin.

Usein kova ja elottoman tuntuinen kasvualusta kertoo maan olevan kalkituksen tarpeessa. Kalkki ja puhdas puutuhka emäksöi maata, jolloin koostumusta kuohkeuttava pieneliöstö viihtyy paremmin ja olot kasveille paranevat.

Muista kalkituksesta! 

Kalkituksen ajankohdalla ei ole merkitystä, mutta mieti ja selvitä ensin, onko se tarpeellista. Muistele ja selvitä kalkitushistoria!

Apteekista saatavilla pH-liuskoilla saa kotipuutarhoista riittävän selvyyden maan happamuustasoista. 

Syksyllä voi maaperää kalkita ja lannoittaa yhtäaikaa, mutta keväällä typpipannoitteinen lannoitus kannattaa antaa eri aikaan.  

Esimerkkinä nurmikon keväthoito. Ensin kalkitus ja lannoitus vasta, kun nurmiheinä on lähtenyt kunnolla kasvuun.

Ja vielä muistutuksena happaman maan kasvit, joille kalkitus ei ole oikea hoitotoimenpide.  Happaman maan suosijoita ovat asterit, atsaleat, hortenssiat, mustikat ja monet havukasvit.

Lannoituksesta ja kasvualustan koostumuksesta lisää ⏩täällä.

HOITOLEIKKAUKSET

Puita ja pensaita leikataan vain tarvittaessa!

Yleisin leikkausaika on lopputalven suojasäät, puuston ollessa vielä lepotilassa.

Kevät ei kuitenkaan sovi mahlaa virtaaville lehtipuulajeille (koivut, luumut ja kirsikat).  Parempi leikkausaika niille on elokuu, syyskuun alkupuolelle saakka.  Tosin tervettä koivua ei edes tarvitse hoitoleikata kuin kuolleiden ja viottuneiden oksien osalta. Luumu- ja kirsikkapuillekin suositellaan maltillisia leikkauksia.

Loppukesä sopii useille kasveille leikkausajankohdaksi. Kun puustoa leikataan heinäkuun lopun ja elokuun aikana, puut ovat vielä kasvuvaiheessa ja luonnon omat haavanhoitomekanismit toimivat tehokkaasti. Aurinkoisina ja kuivina päivinä ilma on kuivaa, jolloin taudinaiheuttajista on vähemmän vaaraa ja leikkaushaavat parantuvat nopeasti.

Marjakasvien syksyinen hoitoleikkaus on vanhimpien ja mahdollisesti sadosta ränsistyneiden oksien poistoa satokauden jälkeen.

Syyskesä on yleisesti hyvää aikaa puuston hienosäätöön ja muotoleikkauksille. Ajankohta toimii vahvojen ja kesän aikana runsaasti leveyttä, tiheyttä ja kokoa kasvaneiden lajien siistimiseen ja  pitää kasvuston kauniina yli talven.

Hoitoleikattu riippapihlaja

Lehtipuun puutunut oksa poistetaan sahaamalla se aina oksankauluksen juuresta. Oksankauluksella tarkoitetaan oksan leveintä kohtaa, rungon ja oksan haarassa. Siellä sijaitsevat puun omat haavanhoitolääkkeet. Leikkaus oksankauluksen tuntumasta, tappeja jättämättä aktivoi luonnon oman toiminnan, joka korjaa leikkaushaavan omatoimisesti.

Jos et kuitenkaan ole varma kuinka läheltä oksankaulusta voi leikata, pieni tappi on parempi kuin oksankauluksen vaurioittaminen.

Kasvussa olevaa tuoretta ja notkeaa oksaa leikatessa jätetään ylimmän lehtisilmun ja leikkauspinnan väliin noin 2 cm suojatappi estämään lehtisilmujen kuivumisen. Kuivuneet tapit saa seuraavana kesänä leikata huoletta pois.

Mikäli poistettava oksa on iso ja painava, leikkaustoimenpide kannattaa tehdä kahdessa erässä, oksan repeytymisriskiä pienentäen. Ensimmäisen sahauksen tarkoitus on keventää oksan painoa. -> Sahaus kauempaa reilusti poikki. Toisella leikkauksella sahataan jäljelle jäänyt tynkäoksa rungosta irti. -> Sahaus oksankauluksen läheltä*.

Havukasveja ei leikata istutettaessa, eikä nuorenneta alasleikkauksilla. Havukasvien kaipaama hoitoleikkaus on lähinnä murtuneiden, paleltuneiden ja sairaiden versojen poistoa talven jälkeen tai alkusyksyllä. Jos nuorella havupuulla on useita latvoja, kilpalatvat saa ja kannattaa poistaa. Jos puusta on kasvamassa liian leveä tai korkea, sitä voi harventaa ja madaltaa, kun huolehtii että leikkauskohdan alapuolelle jää aina terveitä neulasia ja versonkärkiä.  Jos kokonainen oksa pitää poistaa runsaasti pihkaa vuotavasta havupuusta (jalokuusi, kuusi ja mänty), kannattaa oksasta jättää runkoon noin viiden sentin mittainen oksatappi puuhun kuivumaan puuhun. Tappi kerää valuvan pihkan itseensä, eikä valu pitkin runkoa.

Katajat, lehtikuusi, marjakuusi ja tuijat sietävät leikkausta parhaiten. Uudet versot lähtevät kasvuun vielä peukalonpaksuisesta vanhasta oksasta.

Sekä havu- että lehtipuun oksia leikatessa on tärkeää käyttää teräviä työkaluja, niin leikkauspinnasta tulee sileä eikä kuori repeile mukana.  Työkalut kannattaa pitää puhtaana sienitautien leviämisen välttämiseksi. Pesu kuumalla saippuavedellä leikkausten välissä on halpa varmistustoimenpide tautien torjuntaan.

Muista puiden leikkauksista! 

Puusta leikataan mieluummin muutama ohut oksa kuin yksi paksu. 

Alle 5 cm paksuinen oksa, jonka haavapinta ei ylitä 1/5 rungon paksuudesta, ei tarvitse erityisiä haavanhoitoaineita.

Puun hyvä kasvumuoto varmistetaan puun nuoruudessa, nuoren puun vuosittaisilla hoitoleikkauksilla.  

Vanhoja puita leikataan varovasti ja maltillisesti, mieluummin jakaen leikkaukset muutamalle vuodelle kuin kertarysäyksellä.

Heikkokuntoinen puu kuntoutuu harvoin leikkauksella, mutta joskus sitäkin kannattaa kokeilla. Elämänhaluinen nuori puu voi uudelleen toipua ja piristyä hyväksikin satopuuksi.

Kiitos lukijani, toivottavasti  hyödyit tarinasta oman puutarhasi hoitajana!

Marita 💚

 

Lisää luettavaa lehtipuiden leikkauksesta on esimerkiksi sivuilla suomalainentaimi.fi.


 

Piditkö sisällöstä? KIITOS, kun jaat lukemaasi eteenpäin. Sharing is caring 💚 -Marita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *