Loppukesän puuhaa puutarhassa

On elokuu ja puutarhassa odottaa loppukesän ahkeroinnit.  Talven lähestymisestä viestittävät ensimmäiset punasävyiset lehdet pensaissa ja kertovat syyslannoituksen ajankohdan olevan käsillä.

Tämä artikkeli kertoo asiaa puutarhakasvien hoitoajoista keväästä syksyyn, istutusalueiden lannoituksesta sekä puiden leikkauksista

Sato valmistuu

Kaunis kesä 2018 on loistava esimerkki kasvikunnan joustavuudesta ja muokkautumista erilaisiin luonnon muokkaamiin olosuhteisiin. Kasvit jaksoivat poikkeuksellisen hyvin.

Kuumuudessa ja kuivuudessa monen kasvin kehitys ja kukinta-aika jäi toki viileämpää kesää lyhyemmäksi. Melkeinpä harmillisen lyhyeksi. Toisaalta lämmin kesä ehti kypsyttää myöhäisimmätkin kukkijat kukkimaan viimeistä kukannuppua myöden.

Kun puutarhakasvit valitaan ja istutetaan kasvupaikkavaatimukset huomioiden, useamman vuoden jo paikoillaan menestyneiden kasvien hoitoa ei normaalisti tarvitse suurestikaan muuttaa sääolojen takia. 

Syvään maahan (multakerros yli 25 cm) perustettu nurmikkokin jaksaa yleensä vihertää koko kasvukauden, ilman erityishoitoja tai kasteluja. Ja antoihan hellekesä myös lepoaikaa nurmikon leikkaajille. Heinä kun kestää pidempänä kuivaa kautta paremmin. 😆  

LANNOITUS

Keväällä kasvuvoimaa, syksyllä hoitoa

Keväällä, maan sulamisen jälkeen kasveille annettava typpipainotteinen lannoitus (NPK) on puutarhahoidon tärkeimpiä töitä. Typpilannoite herättää kasvit lepokaudesta pirteään kasvuun.

  • Lannoite on hyvä sekoittaa pintamultaan yhtä aikaa istutusalueiden kevätsiistimisen kanssa.
  • Istutusalustaan lisättävä 1-2 sentin kerros uutta multaa antaa kasveille elinvoimaa, siistii näkymää ja lannoitteet peittäessään estää lannoitteissa mukana olevan typen haihtumisen ilmaan.
Keväällä NPK – syksyllä PK

SYYSLANNOITUS KASVEILLE RIITTÄVÄN AJOISSA

Syyslannoitteet (PK) ovat typettömiä (N) ja voidaan antaa yleislannoitteena kaikille kasveille. Erityisen tärkeää syyslannoitus on herkimmille kasveille, kuten ruusuille sekä marja- ja hedelmäsatoa tuottaville lajeille.  Lannoitteen sisältämien fosforin ja kaliumin tehtävänä on vahvistaa kasvien juuristoa, jotta kasvi kestäisi paremmin kylmää ja talven haasteita. Lannoite tehostaa myös seuraavan kesän kukintaa sekä marja- ja hedelmäsatoa.

  • Anna lannoite elokuussa, kasvien ollessa vielä kasvuvaiheessa! Silloin juuristokin on vielä hereillä ja pystyy hyödyntämään lannoitteista saatavat lisävoimat.

Sama ajatus toimii sipulikukkien kanssa. Keväällä kukkivien sipulikukkien juuristolle suositellaan heti kukinnan jälkeen pitkävaikutteisen syyslannoitteen käyttöä. Sipulit saavat lannoitteista uutta voimaa seuraavan kesän kukintaan ja voimaa on saatava ennen lepovaihetta – keskellä kesää.

  • Muista ajoitus, ettei tekemäsi työ mene hukkaan! Lehtiään jo varistavan kasvin juuristo ei enää hyödynnä lannoituksesta saatavia ravinteita. 
lANNOITUS TARPEESEEN – EI TAVANVUOKSI

Puiden ja pensaiden lehdet toimivat loistavasti puutarhan luonnonlannoitteina. Mitä tehokkaammin puutarha haravoidaan syksyisin puhtaaksi, sitä enemmän tarvitaan teollisia lannoitteita. Säkkilannoitteiden annosmääräsuositukset kannattaa selvittää valmisteiden tuoteselosteista ja myös noudattaa niitä.  Liikalannoitus voi pahimmillaan polttaa kasvien juuriston ja kasvi kuolla. Ja sehän ei ole tavoite. Eihän?

Jos siis olet tähän saakka rapsutellut lehdet pensaiden juurilta tehokkaasti pois, on vain hyvä juttu kasveille, jos maltat jatkossa jättää pienimmät lehdet puiden ja pensaiden juurille. 🍂

Hyödynnä kostea sää

Lannoitteet tarvitsevat sulaakseen kasvien käytettäväksi kosteutta, joten parhaat lannoitushetket ovat juuri ennen sateita.  Jos vesisateista ei saa apua, juuristo kannattaa kastella annostelun jälkeen kunnolla, jotta lannoitteet sulaisivat multaan.

Kuivana kautena kätevä lannoitustapa on käyttää veteen liuotettavia lannoitteita. Silloin kastelu ja lannoitus hoituvat kerralla, samaan tapaan, kun lannoitetaan kesäkukat veteen liukenevalla ’punaisella jauheella’.

Muista lannoitteista! Keväällä N-P-K, kun kasvit tarvitsevat typpivoimaa kasvuun. Syksyllä typetön juuristoa vahvistava P-K, kun kasvu on vielä vauhdissa ja lehdet oksissa.

KALKITUS

KALKKI VÄHENTÄÄ MAAN HAPPAMUUTTA  

Kalkki ei ole lannoite, vaan emäksinen yhdiste, jolla vaikutetaan maan happamuuteen. Kalkki nostaa meillä tyypillisen happaman maan pH-tasoa ja edesauttaa lannoitteiden imeytymistä maaperään ja kasvien juuriston käyttöön.

Maaperää voi kalkita koska tahansa sulan maan aikaan, myös syksyllä. Syksyllä maa on kosteaa ja kalkki sulaa siihen tehokkaasti. Esimerkkinä nurmikon ylläpitokalkitus, joka voidaan tehdä syksyn viimeisimpänä toimena. Vaikka ensilumia odotellessa.

Useimmat kukkivat kasvit hyötyvät kalkituksesta, kunhan annostelu on kasvien ja maaperän tarpeiden tasolla. Usein kova ja elottoman tuntuinen kasvualusta kertoo maan olevan kalkituksen tarpeessa. Kalkki ja puhdas puutuhka emäksöi maata, jolloin koostumusta kuohkeuttava pieneliöstö viihtyy paremmin ja olot kasveille paranevat. Toisaalta liiallinen kalkitus voi nostaa maan pH-tasoa liian emäksiseksi, jolloin osa kasveista ei pysty hyödyntämään ravinteita ja alkavat voida pahoin.

Muista kalkituksesta! Kalkituksen ajankohdalla ei ole merkitystä, mutta selvitä ensin, onko se tarpeellista. Muistele ja selvitä kalkitushistoria!

  • Apteekista ostettavilla pH-liuskoilla pystyy tarkistamaan maan happamuustason. 
  • Syksyllä voi maaperää kalkita ja lannoittaa yhtä aikaa, mutta keväällä esimerkiksi nurmikolle kannattaa kalkki levittää ensin ja lannoite, vasta kun nurmiheinä on lähtenyt kunnolla kasvuun.

Ja vielä muistutuksena happaman maan kasvit, joille ei anneta kalkkia ollenkaan. Hapanta maata suosivia kasveja ovat asterit, atsaleat, hortensiat, pensasmustikat ja monet havukasvit.

Lannoituksesta ja kasvualustan koostumuksesta on lisää asiaa ⏩täällä.

HOITOLEIKKAUKSET

Puita ja pensaita leikataan vain tarvittaessa!

Yleisin leikkausaika on lopputalven suojasäät, puuston ollessa vielä lepotilassa.

Kevät ei kuitenkaan sovi mahlaa virtaaville lehtipuulajeille (koivut, luumut ja kirsikat).  Parempi leikkausaika niille on elokuu, syyskuun alkupuolelle saakka.

  • Tosin tervettä koivua ei yleensä edes tarvitse leikata kuin kuolleiden ja vioittuneiden oksien osalta.
  • Luumu- ja kirsikkapuillekin suositellaan maltillisia leikkauksia. Maltillisuus tarkoittaa tässä kohtaa lähinnä kuolleiden oksien poistamista sekä mahdollisesti liian tiiviin latvuksen harventamista, väärään suuntaan kasvaneiden tai vioittuneiden oksien poistoa.

Kun puustoa leikataan heinäkuun lopun ja elokuun aikana, puut ovat vielä kasvuvaiheessa ja luonnon omat haavanhoitomekanismit toimivat tehokkaasti. Aurinkoisina ja kuivina päivinä ilma on kuivaa, jolloin taudinaiheuttajista on vähemmän vaaraa ja leikkaushaavat parantuvat nopeasti.

Marjapensaiden syksyinen hoitoleikkaus on vanhimpien, maahan painuvien tai vaurioituneiden oksien poistoa satokauden jälkeen. Oksat leikataan niin läheltä maata kuin vain on mahdollista.

Syyskesä on yleisesti puuston hyvää muotoleikkausten aikaa. Kasvusto on kaunis koko talven, kun kesän aikana runsaasti leveyttä, tiheyttä ja kokoa kasvaneet oksistot leikataan syksyllä kuosiinsa.

Hoitoleikattu riippapihlaja

Puiden hoitoleikkausten tekniikka on oma maailmansa, mutta siitä enemmän toisessa artikkelissa. Löydät sitä täältä.

Kiitos lukijani, toivottavasti artikkeli oli sinulle hyödyllinen.

Marita 💚


 

Jaa sivusto myös FB-kavereillesi 💚

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php