Pitaija – eksoottinen jälkiruokaherkku

TRENDIKÄS, UUSI HEDELMÄTUTTAVUUS MAAILMALTA

Pimeän talvikauden kokeilut eksoottisten tuontihedelmien parissa jatkuvat. Pataija on todella monipuolinen keittiöherkku. Helppokäyttöinen Erilainen. Trendikäs,lämpimien maiden puutarhakasvi.

Väriä pohjolaan, Pitahaya
Pitahaya Vietnamista

Kuvan hedelmän löysin 15.12.2017 kaupan hedelmätiskistä. Hyllyn reunassa luki Pitahaya, punainen, Vietnam. Kilohinta 14,95 €.

Hedelmän vahva väritys ja erikoinen muoto kiinnittivät huomioni. Joten, pakkohan ihmetykseen oli tutustua ja noin 300 grammaa painava kaunotar, hmmm? Pääsi kaikkien perinteisten joululaatikkoraaka-aineiden mukana meille kotiin.

PITAIJA ON LÄMPIMIEN MAIDEN KASVI

Pitaija, pitahaya tai pitaya on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta ja kuuluu kaktushedelmiin, vaikka siinä ei piikkejä olekaan.

Hedelmää on kolmea eri lajiketta, jotka erottuvat toisistaan erilaisilla väriyhdistelmillä. Jokaista lajiketta kutsutaan samalla yleisnimellä eli pitaija, pitahaya tai pitaya.

  • Yksi lajike on sinipunakuorinen, jonka hedelmäliha on valkoinen
  • Toinen lajike on myös sinipunakuorinen, mutta sen liha on punainen.
  • Kolmas lajike on ulkoväriltään keltainen ja hedelmäliha on valkoinen.
Erikoisen näköinen Pitaija -Lohikäärmepuu
Pitaija Lohikäärmepuu

Hedelmää kasvatetaan myös Aasiassa Vietnamissa, Malesiassa, Kiinassa ja Thaimaassa. Ja on todennäköisesti tuttu syötävä näillä suunnilla matkustaneille. Hedelmää kutsutaan Aasian suunnalla lohikäärmehedelmäksi, viitaten hedelmäpuun liskomaiseen muotoon.

SÄILYVYYDESTÄ

Pyörittelin hedelmää kädessäni jonkin aikaa kotiin päästyäni. Sen punainen kuori tuntui pehmeältä, mutta kimmoisalta. Mutta koska en ehtinyt perehtyä hedelmän sielunelämään viikonloppuna, ensimmäinen haaste oli ratkaista, miten saan hedelmän säilymään parempaan tutustumishetkeen.

Käyttöohjeiden mukaan punakuorinen hedelmä on kypsä ja kaupasta hieman raakana ostettu hedelmä kypsyy huoneenlämmössä muutamassa päivässä kypsäksi.

Kädessäni oli kypsä hedelmä, joten sujautin siloposken uudelleen muovipussin ja siirsin jääkaappiin.

Ja sitten tuli päivä, jolloin ehdin avaushommiin :).
Helppoa syötävää
Riittää hyvin kahdelle

Hedelmän kimmoisuus ei ollut kaikonnut jääkaapista minnekään muutamassa päivässä. Huh !

Ohjeiden mukaan hedelmä voidaan syödä ’sellaisenaan’ eli vain halkaista ja syödä lusikalla tai sen voi kuoria ja pilkkoa pieninä kuutioina naposteltavaksi.

Ohjeiden mukaan hedelmästä voi tehdä myös mehua ja kaiken muun voi syödä, paitsi kuoret.

Otin siis esiin ison veitsen ja halkaisin hedelmän, ohjeiden mukaan, kahtia.

ENSIKOKEMUKSIA

Hedelmän kuori oli pehmeää loppuun saakka ja veitsi halkaisi sen helposti. Koehedelmästä ei valunut mehua, eikä muutama mehutippa näyttänyt myöskään olevan värjäävää sorttia.

Mustia, pieniä siemeniä täynnä oleva hyytelömäinen hedelmänliha muistutti koostumukseltaan Kiivi-hedelmää.

Maku oli huomattavasti miedompi kuin kiivillä ja mitä ulkonäkö antoi odottaa.  Oman kokemukseni mukaan, maku sai paremman särmän, kun  hedelmälihan päälle sirotteli hieman sitruunaa ja tomusokeria. Sopi näin  myös vihersalaatin lisukkeena.

Ja vaikka löytämissäni ruokaohjeissa suositellaankin tarjoamaan ja käyttämään hedelmää jääkaappikylmänä, omasta mielestäni maku parani ja vahvistui  huoneenlämpöisenä.

YHTEENVETO

Pitaija on värikäs vitamiinipommi ja hauskaa silmänruokaa
Nuori Pitaijahedelmä
Vauva Pitaija

Pitaijassa on vähän kaloreita ( kaloreita 50 kcal tai 210 kJ/100 g), mutta paljon hyviä vitamiineja ja antioksidantteja, jotka pitävät flunssat loitolla.

Lisäksi hedelmän kerrotaan vauhdittavan ruuansulatuskanavan toimintaa ja edistävän siten myös laihtumista.

Noin 90 % vettä sisältävän hedelmän kerrotaan sisältävän B-, C- ja E-vitamiinia sekä myös runsaasti rautaa, kalsiumia ja fosforia.

Niin paljon hyvää, mutta myös varottavaa

Koska olen itse Kiiville allerginen (suuta karvastelee ja kieleen nousee kohoumia), maistelin hedelmää varovaisesti.

Ja niinhän siinä sitten kävi… Kehoni ja kieleni alkoivat reagoida tutuin oirein, kun olin napsinut hedelmän paloja noin desin verran.  Tunne ei ollut yhtä voimakas, kun kiivin kanssa, mutta aiheutti kuitenkin harmituksen. Yksi hedelmä lisää Maritan kiellettyjen listalle.

Selvitin koivuallergian ja kiivin yhteyttä pitaijaan myös mm. www.allergia.fi -sivustoja selaten. Ja kas kummaa, löisin listoilta myös edellisen eksoottisen hedelmän, josta olen jo aiemmin kirjoittanut.

Allergia-sivustolla kerrottiin

  • eebenpuukasvien; Kaki / Persimoni / Sharon voivan aiheuttaa voimakkaitakin allergiareaktioita koivuallergisille.
  • ja kaktuskasvien; Pitaija, pithaya, pitaya on todettu aiheuttaneen ainakin Saksassa äkillisen anafylaksia-tapauksen ennen vuotta 2009.

Toisaalta, allergiat ovat yksilöllisiä ja esimerkiksi omena-allergikolle voi jokin lajike sopia ja toinen ei tai toiselle kuumennettu hedelmä ei aiheuta mitään oireita jne.   Mene ja tiedä. Hauska tuttavuus joka tapauksessa ja nätti tarjottava.

Kuvakollaasi tutkimusmatkasta Pitaijan kuoren sisälle
Pitaijaa voi tarjoilla monella tavalla
Pitaijaa lusikalla isoina tai pieninä paloina
Hedelmäliha pysyy hyvin ehyenä
Kuori irtoaa helposti kypsästä hedelmästä
Kauniit kuoret
Ja kun oikein ihastuu, kuorista saa tehtyä lopuksi vaikka koristeita
Ken syödä voi, mukavia illanistujaisia trendiherkun parissa!

************

Metsän henki toivottaa kaikille Iloista Joulua!

Iloista joulua ja onnekasta uutta vuotta 2018 !

-Kianni-puutarhuri, Marita

P.S. Tammikuussa aloitan tarinat kotipuutarhoista.

 

 

 

Persimoni-Kaki-Sharon – sydäntalven herkku


Loppuvuoden sesonkiherkku – kultainen Persimoni

Tänään kerron tarinan lämpimien maiden hyötypuutarhoissa kasvavasta Persimonesta.  Eebenpuun sukuun kuuluvan puun kullankeltaiset  hedelmät ovat suomalaisten talvikauden herkkuja. Hedelmää on sesonkiaikaan myynnissä yleisesti meillä kaupoissa ja hinta on edullinen.

Olen tehnyt tähän hieman karunkin näköiseen ulkomaanelävään keittiötuttavuutta nyt parin talven ajan, testaten sitä eri muodoissa ja kuulostellut makukommentteja kokeiluistani.

Hedelmän maku muistuttaa luumun, omenan ja tomaatin sekoitusta ja on mielestäni hauskan eksoottinen. Ihan kaikki eivät ole asiasta samaa mieltä – joidenkin suussa hedelmä maistuu ’oudolta’ ja ’mauttomalta’.

Espanjalainen Persimoni

Olen useamman kerran ihmetellyt kauppareissuilla, mitä eroa on Kakilla, Persimonilla ja Sharonilla. Tulin uteliaaksi ja kuinkas ollakkaan…tässä tutkimusmatkastani lisää😁.

Muutamaa hakusanaa käytettyäni, totesin hedelmän olleen viime vuosina kiinnostuksen kohteena useammallakin taholla. Aiheesta löytyy paljon mielenkiintoisia kirjoituksia, näkökulmana niin ruoka-aine, vitamiinin lähde kuin terveystuotekin.

10 selvitystä Persimoneista

1. Lajikkeiden nimistä:

Persimoni, Kaki(luumu) ja Sharon tarkoittavat saman hedelmän eri lajikkeita ja Kaki sekä Sharon ovat alkuperäisen Persimonin jalostettuja muotoja.

2. Kasvitieteellisestä luokituksesta:

Persimoni on oikeasti marjakasvi. Hauska yhteys punaisen räjähtävän granaattiomenan kanssa.  Sekin on oikeasti marjakasvi eikä hedelmä.

3. Hedelmän historiasta:

Persimonia on tarinoiden mukaan viljelty Kiinassa jo 1300-luvulla, mutta Suomeen tämä eksoottinen tuttavuus on matkannut ensimmäisiä kertoja ilmeisesti vasta muutamia vuosia sitten.

4. Lajikkeiden tuotantomaista:
Kypsyttelyä

Tutustuessani hedelmän historiaan, kohtasin tosi monta eri tarinaa, missä eri lajikkeita kasvatetaan.  Hedelmää tuotetaan Kiinan lisäksi nykyisin ainakin Japanissa, Uudessa-Seelannissa, Israelissa ja Espanjassa.

5. Satokaudesta:

Satokausi alkaa lokakuussa ja kestää joulun yli jopa maaliskuulle saakka. Näin joulun alla kaupoissa on myynnissä jokaista lajiketta ja kilohinta on

6. Lajikkeiden ominaisuuksista, eroista ja yhtäläisyyksistä:

PERSIMONI on lajikkeista suurikokoisin ja KAKI vetisin.

Syötävä Sharon

Kaikkien kolmen lajikkeen sileä ja ohut kuori on raakana keltainen. Kypsyessään kuori punertuu pikku hiljaa ja samalla kuoreen ilmestyy ruskeita – hieman ikävän ja epämääräisen näköisiä – pilkkuja.

KAKI ja PERSIMONI-lajikkeita kannattaa syödä ainoastaan kypsänä.  Hedelmän liha on raakana kovaa ja lisäksi lajikkeiden sisältämät parkkihappo ja tanniini aiheuttavat niille kitkerän maun. Onneksi kitkeryys häviää lihan kypsyessä ja maku muuttuu makeaksi, hapottomaksi ja koostumus kauniin kuulakkaaksi.

KAKI-lajikkeesta kehitetystä SHARON-lajike on tiiviimpilihainen ja siitä puuttuu siementen lisäksi myös parkkihappo. Lajiketta voikin siksi syödä muita lajikkeita raaempana, vaikka yksinään persikan tapaan, suoraan  jääkaappikylmänä.

7. Vinkkejä ruuanlaittoon

Hedelmän kaikki lajikkeet sopivat kypsinä soseeksi valmistettuina erinomaisena lisäkkeenä makeisiin ja suolaisiin ruokiin. Maustamalla sose pääruoka-aineelle sopivilla mausteilla, saa näppärästi uuden maun ruokapöytään. Sose sopii esimerkiksi leivonnaisten täytteeksi sekä jälkiruokien ja suolaisten ruokien kastikkeeksi, lihan ja kalan seuraksi.

Reseptivaihtoehtoja tutkiessani löytyi ohjeita jopa sosekeitoista. Ylikypsäksi ja samalla ylimakeaksi päästyään, hedelmän voi soseuttaa vaikkapa vispipuuron tai smootien sekaan ja jättää sokerin vähemmälle.

Sharon sopii myös raaempana käytettävänä lajikkeena mainiosti paloiteltuna hedelmä- ja vihersalaatteihin sekä juustolautaselle parmankinkun ja melonin seuraksi.

Omassa koekeittiössäni tein viikonvaihteessa lisukkeen kalaruualle
Kuulakas liha
Raaka-aineita
Yhdistelyä
Valmista sosetta
….Ja tietenkin jälkkärin
Rahkaa, kermaa, jugurttia, persimonin paloja, sokeria, mustia keksejä =Domino
8. Hedelmän käsittelystä

• Hedelmän voi kuoria hedelmäveitsellä, mutta kuori irtoaa myös helposti upottamalla hedelmä hetkeksi kuumaan veteen.
• Hedelmän vihreä kanta irtoaa kypsästä hedelmästä helposti napakasti nyppäämällä.

9. Hedelmän säilytyksestä ja kypsymisestä

Ostettaessa, hedelmät ovat yleensä vielä vähän raakoja, mutta kypsyvät huoneenlämmössä tarvittaessa jo muutamassa päivässä käyttökuntoisiksi, kun otetaan apuun lajikkeen erityisominaisuus. Kaikki lajikkeet nimittäin reagoivat herkästi kypsymistä (ja vanhenemista) vauhdittaville etyleenikaasuille.

Jos hedelmät pitää saada todella nopeasti kypsäksi, pidetään ne huoneenlämmössä muovipussissa ja sujautetaan pussin sisälle mukaan  etyleenirikas banaani, omena, persikka tai tomaatti, niin johan kypsyminen vauhdittuu.

Jos taas haluaa hidastaa kypsymistä, kannattaa hedelmät säilyttää jääkaapissa esimerkiksi kannellisessa rasiassa (kelmu ei suojaa riittävästi).

Suojattuina, hedelmät säilyvät jääkaapin viileydessä, noin +1-+5 ºC lämpötilassa  1-2 viikkoa käyttökelpoisina.

10. Terveysvaikutuksista
Persimonin terveysvaikutuksista keräsin tietoa useammalta eri nettisivulta. Jokaisessa oli lähteenä käytetty Satokausikalenteria.

Hedelmä sisältää runsaasti A-vitamiinin esiastetta betakaroteenia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja mangaania.

  • Hedelmälihan kuitumäärä on samaa tasoa appelsiinin kanssa.
  • Karotenoidit ehkäisevät kehon hapettumista.
  • Mangnesiumia tarvitaan mm. hermo-lihasimpulssien syntymiseen
  • Kalium vaikuttaa verenpaineen säätelyyn ja lihasten toimintaan
  • Rautaa ihminen tarvitsee mm. veressä tapahtuvaan hapenkuljetukseen
  • Mangaanilla on tärkeä rooli aivojen, lihasten ja hermojen toiminnassa.

Persimoni-hedelmiä syömällä uskotaan vähentävän verenkiertoelimistöön liittyvien sydänkohtausten määrää ja osa on saanut helpotusta myös närästykseen.

******************************************

Jotain uutta kaveriksi

Mitenkähän Persimonit sopisivat glögin, joulupiparin ja sinihomejuuston seurana?

Kokeile Sinäkin!

P.S. Tänään kaupassa käydessäni, löysin hedelmätiskistä uuden tutustumiskohteen. Pitahayan.  On aika erikoisen näköinen hedelmä, vai mitä! … jos tämäkään nyt sitten lopulta on hedelmä.

Kerron jossain vaiheessa kokemuksistani lisää, kunhan tutustun tähän lohikäärmehedelmään teoriassa ja käytännössä ensin paremmin.

Pitahaya Vietnamista

En malttanut ostaa kuin yhden koemaistettavaksi. Hinta oli toista luokkaa kuin Persimonilla. 15 €/kg.