Pitaija, pimeän talvikauden tuontituttavuus maailmalta osoittautui värikkääksi vitamiinipommiksi. Eksoottisen ulkokuoren sisältä paljastui monipuolinen keittiöherkku ja hauska silmänruoka.
Olisiko uusi trendihedelmä tässä?
Kuvan hedelmä löytyi yhtenä joulukuun iltana lähikaupan hedelmätiskistä. Liekö pimeys syynä, kun kiinnitin tähän värikkääseen, noin 300 grammaa painavaan hedelmään huomioni.
Hyllyn reunassa luki: ’Pitahaya, punainen, Vietnam, 14,95 € / kg.
Kotoisin lämpimästä
Pitaija kuuluu kaktushedelmiin ja on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Lajia kasvatetaan myös Aasiassa, joten saattaa olla tuttuakin tutmpi syötävä Thaimaassa, Malesiassa, Vietnamissa tai Kiinassa vierailleille. Itse en ole näissä maissa käynyt, joten hedelmä oli täysin uusi tuttavuus.
Hedelmällä on kolme kutsumanimeä – pitaija, pitahaya tai pitaya. Ja kolme eri lajiketta, jotka erottuvat toisistaan erilaisilla väriyhdistelmillä.
- Kaksi lajikkeista ovat ulkoväriltään sinipunakuorisia ja hedelmänliha joko valkoista tai punaista. Keltakuorisen lajikkeen hedelmänliha on valkoista.
Aasiassa hedelmä tunnetaan paremmin nimellä Lohikäärmehedelmä. Loogista. Viittaahan nimi osuvasti hedelmäpuun liskomaiseen muotoon.
Säilyvyydestä
Kypsän hedelmän kuori tuntuu pehmeältä ja kimmoisalta. Kaupassa se on heti käytettäväksi monesti hieman raaka. Maukkaimmillaan Pitaija on kypsänä, joten sen kannattaakin antaa olla rauhassa kotona jonkin aikaa. Huoneenlämmössä kypsyminen on nopeaa ja on syöntikypsä muutamassa päivässä.
Jos hedelmän halutaan pysyvän pidempään ’raakana’, sujauta siloposki muovipussiin ja jääkaappiin viileyteen, niin kypsymisprosessi hidastuu.
- Oma testihedelmänikin säilyi jääkaapissa priimakunnossa useita päiviä, ennen kuin ehdin ottaa sen käsittelyyn. 😉
Kokeilukokemuksia
Yhdestä hedelmästä riittää syötävää useammalle!
- Kaikki muu on syötävää, paitsi kuoret. (Niitä voi käyttää koristeina. 😂)
Hedelmän kuori on tiukka, mutta pehmeä. Helposti veitsellä halkaistava.
- Hedelmän voi halkaista kahtia ja syödä ’sellaisenaan’ lusikalla tai kuoria ja pilkkoa pieninä kuutioina naposteltavaksi.
- Ohjeiden mukaan hedelmästä voi tehdä myös mehua.
Rajun ulkonäön sisältä paljastuva vaalea hedelmän liha on maultaan yllättävän mieto.
- Hedelmän sisältämä neste ei valunut, eikä värjännyt.
- Pieniä mustia siemeniä täynnä oleva hyytelömäinen hedelmänliha muistutti koostumukseltaan Kiiviä.
Makukokemuksia
Maku sai sopivaa särmää, kun mukaan lisäsi hieman happamuutta sitruunalla ja makeutta tomusokerilla.
- Maku vahvistui omasta mielestäni huoneenlämmössä ja sopi siinä vaiheessa mukavasti vihersalaatin lisukkeeksi.
Terveysvaikutuksista kerrottua
Vähäkalorinen Pitaija sisältää paljon hyviä vitamiineja ja antioksidantteja. Pitaijan kerrotaan
- Pitävän flunssaa loitolla ja vauhdittavan ruuansulatuskanavan toimintaa.
On siis sopiva jälkiruoka tuhdin ruuan jälkeen 👍
Hedelmä sisältää
- Kaloreita 50 kcal tai 210 kJ/100 g
- Vettä noin 90 %
- Runsaasti B-, C- ja E-vitamiineja sekä rautaa, kalsiumia ja fosforia.
allergiselle oireita
Niin paljon hyvää kuin Pitaijassa onkin, Kiivi-allergikon on hyvä tunnustella Pitaijan vaikutus omaan kehoon ensin pienellä suupalalla. Allergisoiva ominaisuus selvisi itselleni, kun Kiiville yliherkkää aloin jossain vaiheessa makutestauksiani tuntea kielessäni tutun pienen kutinan.
- Kävin hakemassa vahvistusta kuvitteluuni Allergialiiton sivuilta ja sieltähän se Pitaija löytyi. Harmikseni hedelmä kuuluu samalle allergeenilistalta kuin edellinen uusi tuttavuuteni ja yhden tarinan innoittaja, Persimoni.
Allergia-sivustolla kerrottiin:
Eebenpuukasvit; Kaki / Persimoni / Sharon voivat aiheuttaa voimakkaitakin allergiareaktioita koivuallergisille.
Kaktuskasvi Pitaija on aiheuttanut ainakin Saksassa äkillisen anafylaksia -tapauksen joitakin vuosia sitten.
Hauska tuttavuus Pitaija kuitenkin on ja nätti tarjottava. Suosittelen!
Kiitos lukijani. Toivottavasti artikkelista oli sinulle iloa ja hyötyä. Jatketaan mukavia hetkiä uusien hedelmätuttavuuksien parissa!
-Marita 💚
