TRENDIKÄS, UUSI HEDELMÄTUTTAVUUS MAAILMALTA
Pimeän talvikauden kokeilut eksoottisten tuontihedelmien parissa jatkuvat. Pataija on todella monipuolinen keittiöherkku. Helppokäyttöinen Erilainen. Trendikäs,lämpimien maiden puutarhakasvi.
Kuvan hedelmän löysin 15.12.2017 kaupan hedelmätiskistä. Hyllyn reunassa luki Pitahaya, punainen, Vietnam. Kilohinta 14,95 €.
Hedelmän vahva väritys ja erikoinen muoto kiinnittivät huomioni. Joten, pakkohan ihmetykseen oli tutustua ja noin 300 grammaa painava kaunotar, hmmm? Pääsi kaikkien perinteisten joululaatikkoraaka-aineiden mukana meille kotiin.
PITAIJA ON LÄMPIMIEN MAIDEN KASVI
Pitaija, pitahaya tai pitaya on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta ja kuuluu kaktushedelmiin, vaikka siinä ei piikkejä olekaan.
Hedelmää on kolmea eri lajiketta, jotka erottuvat toisistaan erilaisilla väriyhdistelmillä. Jokaista lajiketta kutsutaan samalla yleisnimellä eli pitaija, pitahaya tai pitaya.
- Yksi lajike on sinipunakuorinen, jonka hedelmäliha on valkoinen
- Toinen lajike on myös sinipunakuorinen, mutta sen liha on punainen.
- Kolmas lajike on ulkoväriltään keltainen ja hedelmäliha on valkoinen.
Hedelmää kasvatetaan myös Aasiassa Vietnamissa, Malesiassa, Kiinassa ja Thaimaassa. Ja on todennäköisesti tuttu syötävä näillä suunnilla matkustaneille. Hedelmää kutsutaan Aasian suunnalla lohikäärmehedelmäksi, viitaten hedelmäpuun liskomaiseen muotoon.
SÄILYVYYDESTÄ
Pyörittelin hedelmää kädessäni jonkin aikaa kotiin päästyäni. Sen punainen kuori tuntui pehmeältä, mutta kimmoisalta. Mutta koska en ehtinyt perehtyä hedelmän sielunelämään viikonloppuna, ensimmäinen haaste oli ratkaista, miten saan hedelmän säilymään parempaan tutustumishetkeen.
Käyttöohjeiden mukaan punakuorinen hedelmä on kypsä ja kaupasta hieman raakana ostettu hedelmä kypsyy huoneenlämmössä muutamassa päivässä kypsäksi.
Kädessäni oli kypsä hedelmä, joten sujautin siloposken uudelleen muovipussin ja siirsin jääkaappiin.
Ja sitten tuli päivä, jolloin ehdin avaushommiin :).
Hedelmän kimmoisuus ei ollut kaikonnut jääkaapista minnekään muutamassa päivässä. Huh !
Ohjeiden mukaan hedelmä voidaan syödä ’sellaisenaan’ eli vain halkaista ja syödä lusikalla tai sen voi kuoria ja pilkkoa pieninä kuutioina naposteltavaksi.
Ohjeiden mukaan hedelmästä voi tehdä myös mehua ja kaiken muun voi syödä, paitsi kuoret.
Otin siis esiin ison veitsen ja halkaisin hedelmän, ohjeiden mukaan, kahtia.
ENSIKOKEMUKSIA
Hedelmän kuori oli pehmeää loppuun saakka ja veitsi halkaisi sen helposti. Koehedelmästä ei valunut mehua, eikä muutama mehutippa näyttänyt myöskään olevan värjäävää sorttia.
Mustia, pieniä siemeniä täynnä oleva hyytelömäinen hedelmänliha muistutti koostumukseltaan Kiivi-hedelmää.
Maku oli huomattavasti miedompi kuin kiivillä ja mitä ulkonäkö antoi odottaa. Oman kokemukseni mukaan, maku sai paremman särmän, kun hedelmälihan päälle sirotteli hieman sitruunaa ja tomusokeria. Sopi näin myös vihersalaatin lisukkeena.
Ja vaikka löytämissäni ruokaohjeissa suositellaankin tarjoamaan ja käyttämään hedelmää jääkaappikylmänä, omasta mielestäni maku parani ja vahvistui huoneenlämpöisenä.
YHTEENVETO
Pitaija on värikäs vitamiinipommi ja hauskaa silmänruokaa
Pitaijassa on vähän kaloreita ( kaloreita 50 kcal tai 210 kJ/100 g), mutta paljon hyviä vitamiineja ja antioksidantteja, jotka pitävät flunssat loitolla.
Lisäksi hedelmän kerrotaan vauhdittavan ruuansulatuskanavan toimintaa ja edistävän siten myös laihtumista.
Noin 90 % vettä sisältävän hedelmän kerrotaan sisältävän B-, C- ja E-vitamiinia sekä myös runsaasti rautaa, kalsiumia ja fosforia.
Niin paljon hyvää, mutta myös varottavaa
Koska olen itse Kiiville allerginen (suuta karvastelee ja kieleen nousee kohoumia), maistelin hedelmää varovaisesti.
Ja niinhän siinä sitten kävi… Kehoni ja kieleni alkoivat reagoida tutuin oirein, kun olin napsinut hedelmän paloja noin desin verran. Tunne ei ollut yhtä voimakas, kun kiivin kanssa, mutta aiheutti kuitenkin harmituksen. Yksi hedelmä lisää Maritan kiellettyjen listalle.
Selvitin koivuallergian ja kiivin yhteyttä pitaijaan myös mm. www.allergia.fi -sivustoja selaten. Ja kas kummaa, löisin listoilta myös edellisen eksoottisen hedelmän, josta olen jo aiemmin kirjoittanut.
Allergia-sivustolla kerrottiin
- eebenpuukasvien; Kaki / Persimoni / Sharon voivan aiheuttaa voimakkaitakin allergiareaktioita koivuallergisille.
- ja kaktuskasvien; Pitaija, pithaya, pitaya on todettu aiheuttaneen ainakin Saksassa äkillisen anafylaksia-tapauksen ennen vuotta 2009.
Toisaalta, allergiat ovat yksilöllisiä ja esimerkiksi omena-allergikolle voi jokin lajike sopia ja toinen ei tai toiselle kuumennettu hedelmä ei aiheuta mitään oireita jne. Mene ja tiedä. Hauska tuttavuus joka tapauksessa ja nätti tarjottava.
Kuvakollaasi tutkimusmatkasta Pitaijan kuoren sisälle
Ken syödä voi, mukavia illanistujaisia trendiherkun parissa!
************
Iloista joulua ja onnekasta uutta vuotta 2018 !
-Kianni-puutarhuri, Marita
P.S. Tammikuussa aloitan tarinat kotipuutarhoista.
