Pitaija, pimeän talvikauden tuontituttavuus maailmalta osoittautui värikkääksi vitamiinipommiksi. Eksoottisen ulkokuoren sisältä paljastui monipuolinen keittiöherkku ja hauska silmänruoka.
Olisiko tässä uuden trendihedelmän aineksia?
Kuvan hedelmä löytyi yhtenä hämäränä joulukuun iltana lähikaupan hedelmätiskistä. Liekö pimeys syynä, kun kiinnitin tähän värikkääseen, noin 300 grammaa painavaan hedelmään huomioita.
Hyllyn reunassa luki Pitahaya, punainen, Vietnam. Kilohinta 14,95 €.
LÄMPIMIEN MAIDEN KASVATTI
Hedelmä oli itselleni täysin uusi, mutta Thaimaassa vierailleille se saattaa olla tuttuakin tutumpi syötävä.
Pitaija kuuluu kaktushedelmiin ja on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Lajia kasvatetaan myös Aasiassa, kuten Vietnamissa, Malesiassa, Kiinassa ja Thaimaassa.
Hedelmällä on kolme kutsumanimeä – pitaija, pitahaya tai pitaya – sekä kolme eri lajiketta. Lajikkeet erottuvat toisistaan erilaisilla väriyhdistelmillä. Kaksi lajikkeista ovat ulkoväriltään sinipunakuorisia ja hedelmänliha joko valkoista tai punaista. Keltakuorisen lajikkeen sisältä paljastuu valkoinen hedelmäliha
Amerikoissa lajikkeita kutsutaan yhdellä nimellä eli se on joko pitaija, pitahaya tai pitaya. Aasiassa hedelmä on tutumpi nimellä Lohikäärmehedelmä, jolla viitataan hedelmäpuun liskomaiseen muotoon.
SÄILYVYYDESTÄ
Kypsän hedelmän kuori tuntuu pehmeältä ja kimmoisalta. Kaupassa se on välittömästi käytettäväksi monesti vielä hieman raaka. Hedelmä on maukkaampaa kypsänä, joten sen kannattaakin antaa kotona kypsyä kunnolla. Huoneenlämmössä kypsyminen on nopeaa ja on syöntikypsä muutamassa päivässä.
Jos hedelmän halutaan pysyä pidempään ’raakana’, sujauta siloposki muovipussiin ja jääkaappiin viileyteen, niin kypsymisprosessi hidastuu.
Oma testihedelmä säilyi jääkaapissa priimakunnossa useita päiviä 😉.
Kokeilukokemuksia
Yhdestä hedelmästä riittää syötävää useammalle!
Kaikki muu on syötävää, paitsi kuoret. (Niitä voi käyttää koristeina. 😂)
Hedelmän kuori on tiukka, mutta pehmeä. Helposti veitsellä halkaistava.
Hedelmän voi halkaista kahtia ja syödä ’sellaisenaan’ lusikalla tai kuoria ja pilkkoa pieninä kuutioina naposteltavaksi.
Ohjeiden mukaan hedelmästä voi tehdä myös mehua.
Rajun ulkonäön sisältä plajastuva vaalea hedelmän liha on maultaan yllättävän mieto.
Hedelmän sisältämä neste ei valunut, eikä värjännyt.
Pieniä mustia siemeniä täynnä oleva hyytelömäinen hedelmänliha muistutti koostumukseltaan Kiiviä.
MAKUKOKEMUKSIA
Maku sai sopivaa särmää, kun mukaan lisäsi hieman sitruunaa ja tomusokeria.
Sopi mukavasti vihersalaatin lisukkeeksi.
Maku vahvistui huoneenlämmössä.
Terveysvaikutuksista kerrottua
Pitaijassa on vähän kaloreita, mutta paljon hyviä vitamiineja ja antioksidantteja.
Pitaijan kerrotaan
Pitävän flunssaa loitolla
Vauhdittavan ruuansulatuskanavan toimintaa
On siis sopiva jälkiruoka tuhdin ruuan jälkeen 👍
Hedelmä sisältää
Kaloreita 50 kcal tai 210 kJ/100 g
Vettä noin 90 %
Runsaasti B-, C- ja E-vitamiineja sekä rautaa, kalsiumia ja fosforia.
Pitaija voi aiheuttaa allergisia oireita
Niin paljon hyvää kuin Pitaijassa onkin, Kiivi-allergikon on hyvä testata hedelmää ensin pienellä suupalalla. Ominaisuus selvisi itselleni, kun makutestausten jossain vaiheessa kielessäni alkoi tuntumaan pieni kutina.
Olen Kiiville yliherkkä ja tunnistin kutinan. Kävin uteliaisuuttani myös tarkistamassa Allergialiiton sivuilta, mitä hedelmästä kerrotaan. Pitaija löytyi samalta allergeenilistalta kuin edellinen uusi tuttavuuteni ja yhden tarinan innoittaja, Persimoni.
Allergia-sivustolla kerrottiin Eebenpuukasvit; Kaki / Persimoni / Sharon voivat aiheuttaa voimakkaitakin allergiareaktioita koivuallergisille. Kaktuskasvit; Pitaija, pithaya, pitaya aiheuttaneen ainakin Saksassa äkillisen anafylaksia-tapauksen ennen vuotta 2009.
Hauska tuttavuus Pitaija kuitenkin on ja nätti tarjottava.
Kiitos lukijani 💚 Mukavia hetkiä uusien hedelmätuttavuuksien parissa!
-Marita
