Päivä, jonka olin jo ennakkoon valinnut sopivaksi haravointipäiväksi taisi olla vuoden tai ainakin syksyn tuulisin. Olin varannut haravoinnille tiukan aikataulun ja hikihän siinä tuli… varsinkin, kun pääkopan laskukone raksutti kottikärrykuormissa järjestylukua 50 ja lehtiä riitti. Urakkatahtiin herkästi sortuvana jatkoin siis haravointia. ’Pakko’ oli saada nurmikko puhtaaksi, sillä paksu lehtimatto tammen, syreenien ja pihlajien lehdistä ei ole hyvä juttu talvinurmikolle.
Lopettaessa katselin tyytyväisenä aikaansaannoksiani ja päivästä jäi mukavat muistot. Tuskanhikikään ei enää haitannut, kun olin päässyt puutarhassa pyörineen tuulenkin kanssa sopimukseen ja löytänyt keinot, millä pyörivä tuuli itseasiassa auttoi lehtien ohjaulua lähemmäksi kompostia. Kun nurmikko oli lopulta, muutamia koivunlehtiä lukuuottamatta vapaa lehdistä, oli myös noin 8 m2 lehtikomposti piripintaa myöden niitä täynnä. Siellä lehdet saavat taas rauhassa maatua mullaksi tulevien vuosien tarpeisiin.
... mutta siis, seuraavaksi pohdintaani haravoinnin tarpeellisuudesta ja hyödyistä.
Syksyn perinteisiin kuuluva haravointi tekee kieltämättä hyvää. Kruopsutus ilmaa nurmikkoa ja haravoija saa haravan varressa huhkiessaan kokonaisvaltaista liikuntaa ja keukoihinsa raitista ilmaa.
Mutta siis… nurmikon haravointi ei ole aina tarpeellista. Tarpeellisuus riippuu maahan putoavien lehtien kerrospaksuudesta ja lehtien laadusta. Esimerkiksi tammen ja vaahteran isot ja paksut lehdet on hyvä haravoida pois. Isoista ja paksuista lehdistä kertyy herkästi tiivis lehtipeite, joiden alla nurmikko ei saa ilmaa ja ongelmat kasautuvat. Nurmikko altistuu taudeille ja tuholaisille ja talvivaurioriskit lisääntyvät.
Haravoi nurmikolta ainakin isommat lehdet pois.
Jos tapanasi on nostaa maan pH-tasoa syksyisin kalkitsemalla nurmikot ja istutukset, haravoi lehdet ennen kalkitusta. Jos heittelet kalkin lehtien päälle, lehtimassasta tulee liian emäksinen lahottajabakteereille, eikä lehdet maadu toivotusti.
Kalkitse nurmikko tarvittaessa. Kalkitus voidaan tehdä vielä räpäskäsateillakin, jopa ensilumille.
Jos puutarhassasi puut ja pensaat ovat pienilehtisiä, eivätkä peitä nurmikkoa tasaisena ja paksuna peitteenä, haravoinnin voi hyvin jättää vähemmälle.
Jos lehdet ovat suuria, mutta niitä ei ole paljon, voi lehdet silputtaa ihan hyvin syksyn viimeisillä leikkauskerroilla ruohonleikkurilla ja jättää ’jätteet’ nurmikolle. Lehdet luovuttavat nurmikolle maatuessaan ravinteita ja parantavat kasvualustan rakennetta ja maan pieneliötoimintaa.
Kun jätät pienilehtisten pensaiden ja puiden lehdet juuristoalueille, ne hoitavat ja lannoittavat kasvien kasvualustat luonnonmukaisesti.
Haravointijäte kasvimaalle, puu- ja pensasistutuksille on loistava maanparannusaine sellaisenaan sekä arempien kasvien juuristojen suojana. Jos pihassa on tilaa kompostille, haravointijätteen kierrätys kompostin kautta tehostaa lehtijätteen käyttöä. Lehdet muuttuvat kompostissa vuoden-kahden aikana puutarhassa uudelleen käytettäväksi mullaksi.
Syksyllä kasvien suojaksi levitetyistä lehdistä osa maatuu talven aikana jo lähes näkymättömiin ja osa litistyy lumen alla lehtimatoiksi. Kastele kasvien alustoja keväällä, niin lehtimattojen maatuminen tehostuu, maa sulaa helpommin ja kasvien kasvuunlähtö nopeutuu.
Vaikka nurmikko ja istutusalueet eivät välttämättä tarvitse haravointia, muutama paikka kotipihassa tarvitsee kuitenkin vuosittain toimenpiteitä.
- Kulkureitit, joissa on paksu ja/tai märkä kerros lehtiä ovat herkästi liukkaita ja kaatumisriski lisääntyy. Pidä käytävät lehdistä vapaina koko vuoden.
- Lehdet ränneissä ja rännikaivoissa maatuvat ja ovat eloperäisenä aineena todella maukas maaperä mm. rikkaruohoille ja homekasvuille. Puhdista rännit vähintään kerran kesässä ja rännikaivot aina, kun havaitset niissä lehtiä ja havunneulasia.
Harjaa, haravoi ja puhalla käytävät siisteiksi. Puhdista rännikourut vähintään kerran kesässä puhtaiksi.
Näin tuumailin haravoinnista. Kiitos sinulle, kun luit ajatukseni loppuun saakka.
Reippaita ja nautinnollisia syyspäiviä!
-Marita 💚
P.S. Saatko rakkoja haravan varresta? Laita seuraavalla kerralla kahdet hansikkaat päällekkäin, niin ei tule rakkoja. Puuvillaiset ’ihokkaat’ työhansikkaiden sisällä, suojaavat kätesi tehokkaasti 👌
