Vaahtera on satoisa puulaji!

Olisikohan tämänviikkoinen haravointini ollut lajinsa viimeinen tälle syksylle?

Syysruskaa. Kultapeti nurmikolla.

Ainakin valitsin siihen onnistuneesti syksyn tuulisimpiin päiviin kuuluneen päivän, kun kävin haravoimassa – isälleni isänpäivälahjaksi – enimmäkseen vaahteran lehdillä täyttyneen nurmikon puhtaaksi.

 

Harava jättää jälkensä

Aika, jonka pystyin käyttämään lahjantekoon, oli rajallinen. Oli siis kiire ja kuumakin tuli. Laskukoneeni raksutti kottikärrykuormissa lukuun 50. Sitten lopetin – laskemisen ja jatkoin loppujen tammen, syreenien ja pihlajien alustojen haravointia.

Koivujen lehdet jätin suosista maahan, sinne tänne. Lannoittavatpa nurmikkoa talven aikana – lumen alla.

Kokonaisuutena värkkäilin alueella noin 2½ tuntia ja 2×4 metrinen kompostilaari oli piripinnassa – ja vähän ylikin.

Lehtikuorma valmiina kohti kompostia

Oli oikeastaan mukava puuhastella tuulessa. Sain isänikin ulos hetkeksi rapsuttelemaan mukana, eikä tuulikaan lopulta haitannut tekemistä. Valitsin vain etäisimmän kulman tontilla, josta lehdet ihan oma-aloitteisesti 😉 lentelivät kohden loppusijoituspaikkaansa kompostoitumaan uudeksi mullaksi tuleville vuosille.

Kintaat ja suojakäsineet. Käyttö näkyy.

P.S. Eikä muuten tullut taaskaan rakkoja käsiin. Puuvillahansikkaat työhanskojen sisällä on hyvä suojatyöpari. Suosittelen.